Jakamis­ta­lous ei ole lyönyt läpi Pohjois-Karjalan kunnissa, mutta sen edistä­mi­seen on oivat mahdollisuudet

Jakamis­ta­louden nykytilaa ja poten­ti­aalia Pohjois-Karjalan kunnissa selvi­tet­tiin Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton Circwaste – Kohti kierto­ta­loutta ‑hankkeessa kesällä 2023. Gaia Consul­ting Oy:llä teetetyn selvi­tyksen mukaan kunnissa on jo jonkin verran jakamis­ta­louden kokei­luja ja käytän­teitä, mutta laaja­mit­tai­sesti jakamis­ta­lous ei ole jalkau­tunut osaksi kuntien toimintaa, ja tilaa erilai­sille toimen­pi­teille ja kokei­luille löytyy runsaasti.

Kuntien tämän­het­kinen jakamis­ta­lous­toi­minta painottuu tilapal­ve­luihin sekä tavaroiden laina­pal­ve­luihin. Kuntien tilojen käyttö­as­tetta noste­taan aktii­vi­sesti tarjoa­malla tiloja esimer­kiksi etätyön tekemi­seen, urhei­luun ja yhtei­sö­ta­lo­toi­min­taan. Käyttö­ta­va­roiden puolelta maakunnan Vaara-kirjastojen tavara­lainat ovat tuoneet tavaroiden lainaa­misen kulttuuria Pohjois-Karjalan kuntiin.

Poten­ti­aalia omaavana jakamis­ta­louden sekto­rina nähtiin liikku­misen kehit­tä­minen: pitkien välimat­kojen maakun­nassa yhteis­käyt­tö­autot ja kimppa­kyy­tien suosi­minen vähen­täi­sivät tarvetta oman auton hankin­taan ja toisaalta mahdol­lis­tavat myös uuden liike- tai hanke­toi­minnan käynnistämisen.

Selvi­tyk­sessä listat­tiin jakamis­ta­louden esimerk­kejä muilta alueilta sekä useita toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla kunnat voivat edistää jakamis­ta­loutta alueellaan.

- Selvi­tyksen mukaan kunnat toivovat lisää tietoja hyvistä jakamis­ta­louden käytän­teistä. Pyörää ei kannata keksiä uudes­taan, joten selvi­tyk­seen on kasattu kansal­lisia esimerk­kejä ja kokei­luja niin liikku­misen, tilojen yhteis­käytön, tavaroiden kuin ruoankin saralta, joista myös Pohjois-Karjalan kunnat voivat ottaa mallia. Esimer­kiksi hävik­ki­jää­kaap­pien perus­ta­minen voisi olla matalalla kynnyk­sellä toteu­tet­tava, yhtei­söl­li­syyttä lisäävä kokeilu ehkäistä ruoka­hä­vikin synty­mistä, sanoo Circwaste-hankkeen projek­ti­pääl­likkö Sanni Penttinen.

Kuten muussakin ilmas­to­työssä, jakamis­ta­louden yleis­ty­mistä hidas­ta­viksi tekijöiksi tunnis­tet­tiin muun muassa ymmär­ryksen ja osaamisen puute sekä rajal­liset resurssit.

- Maakun­ta­liiton rooli tiennäyt­tä­jänä korostuu erityi­sesti harvaan asuttujen kuntien kohdalla. Keski­tetty resur­sointi, yhteiset alustat ja tietoi­suuden kehit­tä­minen kunnissa ovat tärkeä osa jakamis­ta­louden edistä­mistä Pohjois-Karjalassa. Jakamis­ta­louden valta­vir­tais­tu­minen edellyttää kunta­toi­mi­joiden koulut­ta­misen lisäksi myös kunta­lai­sille suunnattua viestintää jo olemassa olevista jakamis­ta­louden palve­luista, Penttinen sanoo.

Jakamis­ta­lous tarkoittaa uutta talou­del­lista ajatte­lu­tapaa, jossa mahdol­li­suus käyttää tavaroita, palve­luita ja muita hyödyk­keitä on tärkeämpää kuin niiden omista­minen. Käytän­nössä jakamis­ta­lous on tuotteiden yhteis­käyttöä, lainaa­mista ja vuokraa­mista. Kierto­ta­loutta jakamis­ta­lous toteuttaa silloin, kun se edistää resurs­sien viisaampaa käyttöä tai esimer­kiksi tuotteiden käyttö­as­teen kasvua ja vähentää neitseel­listen raaka-aineiden ja uusien tuotteiden tarvetta. Tavoit­teena on saada resurs­seista maksi­maa­linen arvo.

Circwaste – Kohti kierto­ta­loutta ‑hanke on rahoi­tettu EU:n Life IP-ohjelmasta. Jakamis­ta­louden edistä­minen on yksi Pohjois-Karjalan kierto­ta­louden tiekar­tassa tunnis­tettu kierto­ta­louden edistä­misen teema.