Pariskunta katselee maisemia laiturilla.

Pohjois-Karjalan muutto­voitto ennätyksellistä

Vuoden 2023 väestö­ke­hi­tyksen paran­tu­mi­seen vaikutti vahvasti maahan­muutto. Pohjois-Karjalaan muutti muista maista kaikkiaan 1 942 henkeä. Synty­vyys oli tilas­to­his­to­rian alhaisinta.

Ukrai­na­laiset selit­tivät suuren osan maahan­muut­ta­jien määrän kasvusta Pohjois-Karjalassa, mutta kaikista viime vuonna maakun­taan ulkomailta muutta­neista vain 30 prosenttia tuli Ukrai­nasta. Maakun­taan muutet­tiin peräti 87 eri maasta.

- Toiseksi eniten tulijoita oli Venäjältä, mutta sieltä tulleiden osalta luku oli selvästi pienempi kuin vuonna 2022. Seuraa­vina tilas­toissa näkyvät Aasian maat, kuten Myanmar, Pakistan ja Sri Lanka, Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton maakunta-asiamies Kimmo Niiranen kertoo.

Kun maakun­nasta ulkomaille muutta­neita oli vain 199 henkeä, netto­maa­han­muut­to­voitto oli 1 743 henkeä.

- Tämä oli selvällä margi­naa­lilla ennätyk­sel­linen luku. Aiempi ennätys oli edelli­seltä vuodelta eli vuodelta 2022, jolloin netto­maa­han­muutto oli 1 067 henkeä.

Maan sisäi­sessä muutto­liik­keessä Pohjois-Karjala piti varsin hyvin pintansa.

- Maan sisäisen muutto­liik­keen ja maahan­muuton summaava kokonais­net­to­muutto oli 979 hengen verran voitol­lista. Tämäkin oli ennätys, edellinen ennätys oli vuodelta 2021, jolloin luku oli 654, Niiranen kertoo.

Väkiluku ei kasva luonnollisesti

Tilas­to­kes­kuksen 28.5. julkis­ta­missa lopul­li­sissa vuoden 2023 väestön­muu­tos­tie­doissa ei ole suuria muutoksia tammi­kuun ennakol­li­siin tietoihin, mutta luvut tarken­tuivat hieman. Esimer­kiksi maakunnan kokonais­vä­ki­luku lopul­listen tietojen mukaan 162 321 henkeä eli 9 henkeä enemmän kuin ennak­ko­tie­doissa. Vastaa­van­laisia pieniä muutoksia oli myös muissa tiedoissa.

Vuoden 2023 lopul­linen väkiluku 162 321 tarkoitti sitä, että maakunnan väkiluku laski 219 hengellä.

- Väkiluvun lasku oli pienintä sitten vuoden 2016 ja huomat­ta­vasti vähäi­sempää kuin viime vuosina keski­määrin – edelli­sellä kymmen­vuo­tis­jak­solla Pohjois-Karjalan väkiluku laski keski­määrin 700 hengellä vuosit­tain, Kimmo Niiranen kertoo.

Pohjois-Karjalan – kuten koko Suomen – haaste on alhainen synty­vyys. Maakun­nassa syntyi viime vuonna 1 002 lasta, mikä on tilas­to­his­to­rian pienin luku. Kuolleita oli 2 221. Joensuussa syntyi puolet maakunnan lapsista (503), mutta kuolleita oli 887.

- Ennätyk­sel­li­sestä muutto­voi­tosta huoli­matta luonnol­linen väestö­tappio painoi lukuja alas niin, että Pohjois-Karjalan kunnista vain Joensuun ja Liperin kokonais­vä­ki­luku kasvoi viime vuonna, Niiranen toteaa.

Pohjois-Karjalaan eniten tulijoita seuraa­vista maista

Ukraina 592, Venäjä 387, Myanmar 84, Pakistan 62, Sri Lanka 61, Turkki 56

Pohjois-Karjalan väestö­tie­toja 2023

  • Asukkaita 162 321
  • Maan sisäinen muutto­liike ‑764
  • Netto­maa­han­muutto +1 743
  • Synty­neitä 1 002
  • Kuolleita 2 221
  • Muutto­voittoa eniten Joensuussa (+927) ja Kiteellä (+81)
  • Muutto­tap­piota eniten Kontio­lah­della (-62)

Lisätie­toja