Traktori niittää nurmipeltoa.

Pohjois-Karjalan päästö­vä­hen­nykset maan keskitasoa

Pohjois-Karjalan ilmas­to­päästöt ovat laske­neet 40 prosenttia huippu­vuo­desta 2007. Suurimmat päästö­läh­teet ovat maantie­lii­kenne, maata­lous ja työkoneet.

Suomen ympäris­tö­kes­kuksen 16.5. julkis­ta­mien kansal­listen päästö­tie­tojen mukaan Pohjois-Karjalassa on onnis­tuttu koko maan tasoa paremmin leikkaa­maan ilmas­to­pääs­töjä. Maakunnan hiili­diok­si­di­pääs­töjä oli vähen­netty vuoden 2022 loppuun mennessä 40 prosenttia verrat­tuna vuoteen 2007.

Koko Suomessa ilmas­to­päästöt ovat vähen­ty­neet 37 prosenttia. Eniten päästö­vä­hen­nystä on tapah­tunut kulutus­säh­kössä, sähkö­läm­mi­tyk­sessä, öljyläm­mi­tyk­sessä ja raideliikenteessä.

Vuonna 2022 Pohjois-Karjalassa leikat­tiin päästöjä 7 prosenttia vuoteen 2021 verrat­tuna, kun koko maassa vauhti hidastui 4 prosent­tiin. Maakunnan vuoden 2022 suurimmat päästö­läh­teet olivat maantie­lii­kenne (osuus 26,2 %), maata­lous (25,8 %) ja työko­neet (11,1 %).

- Nämä ovat aloja, joissa tarvi­taan kipeästi vähäpääs­töisiä ratkai­suja. Nämä ovat myös haasta­vimpia, sillä julkista liiken­nettä ei ole katta­vasti tarjolla, maata­loutta ja sen tuomaa omava­rai­suutta tarvi­taan ja teolli­suus tuo työpaik­koja, maakun­ta­liiton metsä- ja ilmas­to­asian­tun­tija Sari Koivula kertoo.

Koko maan kaksi suurinta päästö­läh­dettä olivat myös tielii­kenne ja maata­lous, mutta kolman­tena tuli kaukolämpö.

Tavoit­teena 80 prosentin päästövähennys

Maakun­tien välisessä vertai­lussa Pohjois-Karjala on noin puoli­vä­lissä kaikilla tavoin mitat­tuna. Kokonais­pääs­töjen määrässä Pohjois-Karjala on sijalla yhdeksän ja päästö­vä­hen­nyksen määrässä (%) sijalla kymmenen 19 maakunnan joukossa. Asukas­mää­rään suhteu­te­tuissa päästöissä maakunta on sijalla kahdeksan. Asuka­koh­tainen päästö­vä­hen­nys­pro­sentti riittää sijaan 12. 

Maakunnan vuoden 2022 kokonais­päästöt olivat 1017,7 kt CO2-ekv, kun vuonna 2007 ne olivat 1687,3 kt CO2-ekv.

Suhteel­li­sesti eniten asukas­koh­taiset päästöt piene­nivät Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjan­maalla, joissa kaikissa asukas­koh­taiset päästöt piene­nivät 7–8 prosenttia vuoteen 2021 verrat­tuna. Maan kolme kovinta päästöjen leikkaajaa ov Ahvenanmaa (41,2 %), Varsinais-Suomi (41) ja Satakunta (40,8 %).

Pohjois-Karjala kuuluu Hiili­neut­raali maakun­ta­ver­kos­toon (Hinku). Maakunnan 13 kunnasta 11 kuuluu Hinku-verkostoon, mikä on huomat­tava osuus kansal­li­ses­tikin katsot­tuna. Maakunnan tavoit­teena on saavuttaa 80 prosentin päästö­vä­hen­nykset vuoteen 2030 mennessä, kun vertai­lu­vuo­tena käyte­tään vuotta 2007. Tämä on myös Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaoh­jelman 2030 tavoi­te­vuosi ja päästövähennystavoite.

TIEDO­TETTA KORJATTU 7.6.2024: Tämän tiedot­teen luvut on korjattu Suomen ympäris­tö­kes­kuksen (SYKE) 7.6. julkai­se­mien tietojen mukai­siksi. SYKE havaitsi 13.6. julkai­se­miensa lukujen jälkeen virheen tielii­ken­teen päästöjen lasken­nassa, mikä vaikutti kaikkien sekto­reiden päästöjen osuuteen. Luvut korjaan­tuivat myöntei­seen suuntaan eli mm. Pohjois-Karjalassa päästö­vä­hen­nykset olivat suuremmat kuin alun perin SYKE ilmoitti.

Lisätie­toja