Budjet­ti­rii­hessä unohdet­tiin rajamaa­kun­tien tulevaisuus

Uuden Lieksan­joen sillan rahoi­tus­päätös on ainoa merkit­tävä Pohjois-Karjalaa koskeva ratkaisu halli­tuksen vuoden 2026 talousarvioesityksessä.

Valtio­neu­voston kanslian tiedot­teen (2.9.) mukaan halli­tuksen päätökset vuoden 2026 talous­ar­vion osalta tukevat alkavaa talous­kasvua. Hallitus lupaa panna toimeen kasvu­toimia, jotka tukevat työtä, yrittä­jyyttä ja inves­toin­teja koko Suomessa.

Ukrainan sodan vaiku­tuk­sista huomat­ta­vasti kärsinyt rajamaa­kunta Pohjois-Karjala jäi jälleen odotta­maan aikoja parempia niin liikenne- kuin energia­hank­keissa. Maakunta ei saa siis edelleen­kään samoja edelly­tyksiä kehityk­selle kuin Suomen muut alueet.

Muun muassa metsä­teol­li­suu­delle elintär­keän Joensuu–Imatra-raideyhteyden paran­ta­mi­sessa ei päästä vielä­kään eteen­päin. Viime vuosien linja jatkuu eli itäisen Suomen liiken­nein­ves­toinnit sijoit­tuvat mitä suurim­massa määrin Kuopion seudulle Pohjois-Savoon. Savon radan nopeu­den­nos­toon esitet­tävä rahoitus on yllät­tävä, sillä Itä-Suomen maakun­tien yhtei­sessä liiken­ne­hank­keiden inves­toin­tie­si­tyk­sessä Karjalan rata on sovittu ensisi­jai­seksi kehittämiskohteeksi.

Lisään­ty­neen tavara­lii­ken­teen takia Karjalan rata kipeästi ohitus­paik­koja. Koko Joensuu–Imatra-rataosuuden remontin budjetti on 64 miljoonaa euroa. Tämä osuus on Pohjois-Karjalan tärkein ja kiireel­lisin liiken­ne­hanke. Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto esittääkin, että väylien korjaus­vel­kaan budje­toi­tuja varoja käyte­tään Karjalan radan kehit­tä­mis­toi­miin. Koska nykyisten tärkeiden väylien ylläpi­tä­mi­seen ei näytä riittävän rahaa, niin haihat­telu raide­le­veyden muutta­mi­sesta on syytä lopettaa.

Talous­ar­vio­esi­tyk­sessä ei oteta kantaa 400 kilovoltin kanta­verkon raken­ta­mi­seen Pohjois-Karjalaan. Sähkön­siir­to­ka­pa­si­teetin riittä­vyys ei saa estää maakunnan puhtaan siirtymän hankkeita, joita on vireillä 1,4 miljardin arvosta. Konkreet­tinen kasvu­toimi olisi myös tuuli­voiman raken­ta­misen edistä­minen Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon poten­ti­aa­li­silla alueilla. Tuuli­voiman mahdol­lis­tavan alueval­von­ta­jär­jes­telmän hinta­lappu on noin 200 miljoonaa euroa.

Kasvavan Joensuun seudun tärkein liiken­ne­hanke eli VT9 Ylämyllyn erita­so­liit­tymän raken­ta­minen on odottanut parikym­mentä vuotta käynnis­ty­mistä. Kustan­nusar­viol­taan 48 miljoonan euron hanke on valmis toteu­tet­ta­vaksi, vain päätökset puuttuvat.

Halli­tuksen talous­ar­vio­esitys sisältää sekä mahdol­li­suuksia että epävar­muuksia. Inves­toin­ti­myön­teisen ilmapiirin ruokki­minen on ehdot­to­masti hyvä asia. Rajamaa­kunnat kaipaavat kuitenkin lisätoimia, sillä muuten inves­toinnit suuntau­tuvat muualle maahan. Talou­del­lisen elinvoiman ja väestön­ke­hi­tyksen haastei­siin tulee löytyä konkreet­tisia ja kohden­net­tuja ratkai­suja. Ylimal­kainen maininta Itäisen Suomen ohjelman edisty­mi­sestä ei täytä näitä tarpeita.

Lisätie­toja

Pohjois-Karjalan maakun­ta­val­tuuston puheen­joh­taja Emilia Kangas­kolkka, [email protected], p. 045 114 9034, maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Katja Asikainen, [email protected], p. 044 314 1324