Metsä­bio­ta­louden vienti vetää 

Metsä­puolen vienti oli kovassa kasvussa alkuvuonna. Erityi­sesti sahata­varan vienti nousi hurjasti (+24,2 %). Puun hinta on nyt korkealla tasolla, mikä lisää metsä­no­mis­ta­jien tuloja mutta toisaalta asettaa haasteita alan teolli­suuden kilpailukyvylle. 

Sen sijaan koko Pohjois-Karjalan teolli­suuden viennin kehitys oli heikkoa (-1 %). Samaan aikaan koko maan vienti kasvoi yli kuusi prosenttia. Heikoiten maakunnan vienti kehittyi metal­li­teol­li­suu­dessa ja kiviteollisuudessa. 

Maakunnan sisällä yllät­täen Joensuussa kehitys oli pakka­sella, kun taas muualla maakun­nassa viennin kasvu oli ihan mukavalla tasolla. 

Geopo­liit­tinen tilanne vaikuttaa merkit­tä­västi itäisen Suomen vienti­kul­je­tuk­siin. Kun itäraja on kiinni eikä Saimaan kanavaa käytetä, suuntautuu vienti hyvin pitkälti HaminaKotkan-sataman kautta maail­malle. Tässä tilan­teessa on äärim­mäisen tärkeää, että mahdol­li­simman iso osa vienti­kul­je­tuk­sista saatai­siin raiteille. Tämä lisäisi teolli­suuden kilpai­lu­kykyä ja samalla saatai­siin pienen­nettyä päästöjä, mikä on tärkeää tänä päivänä myös asiakkaille. 

Monesti iso vastuul­li­suustyö on tehty tehtailla, mutta kulje­tuk­sissa tehtävää riittäisi. Tässä työssä raiteilla ja merikul­je­tuk­silla on tärkeä rooli. Karjalan radan yksirai­teiset osuudet ovat kuitenkin käytän­nössä täysin käytössä eikä junia saada lisättyä, ellei saada lisää kohtaa­mis­paik­koja tai kaksoisraidetta. 

Päätökset näistä toimen­pi­teistä kestävät itäisen Suomen vientiy­ri­tyk­sien kannalta harmil­lisen kauan. 

Koko itäisen Suomen elinkei­noe­lämän kilpai­lu­kyvyn kannalta onkin toivot­tavaa, että raiteiden välitys­kykyä saadaan nopeasti paran­nettua ja rataverkon sähköis­tystä jatkettua. 

Jarno Turunen
yhteys­pääl­likkö
Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto