Finnarin lentokone Joensuun lentoasemalla.

Kolmen tunnin saavu­tet­ta­vuu­desta pidet­tävä kiinni Liikenne 12 ‑suunni­tel­massa

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto edellyttää, että valta­kun­nal­li­sessa Liikenne 12 ‑liiken­ne­jär­jes­tel­mä­suun­ni­tel­massa 2026–2037 tunnis­te­taan selvästi Pohjois-Karjalan ja koko itäisen Suomen liiken­ne­jär­jes­telmän erityispiirteet.

Maakun­ta­liitto muistuttaa lausun­nos­saan valtio­va­rain­va­lio­kunnan liiken­ne­jaos­tolle, että liiken­ne­jär­jes­telmän vaikut­ta­vuus Pohjois-Karjalassa perustuu ennen kaikkea toimin­ta­var­muu­teen, saavu­tet­ta­vuu­teen ja ennakoi­ta­vaan palve­lu­ta­soon, ei liiken­ne­mää­rien kasvuun.  Perus­väy­län­pidon rahoi­tuksen kohden­ta­mi­sessa pitäi­sikin painottaa elinkei­noe­lämän kulje­tuksia palve­levan tieverkon kestä­vyyttä, ratayh­teyk­sien toimin­ta­var­muutta sekä pitkien etäisyyk­sien alueiden tasalaa­tuista palvelutasoa.

Tärkeänä kehity­sas­ke­leena maakun­ta­liitto näkee, että Karjalan radalle sovitut inves­toinnit lähti­sivät viimein liikkeelle. Ilman niitä Karjalan rata jää pullonkaulaksi.

Valtion on turvat­tava maakun­ta­kes­kusten ja pääkau­pun­ki­seudun välinen kolmen tunnin saavu­tet­ta­vuus. Joensuusta tämä ei ole mahdol­lista todella pitkään aikaan ilman toimivia lentoyhteyksiä.

- Lento­lii­ken­teen merkitys ei rajoitu liikku­mi­seen, vaan sillä on laaja alueta­lou­del­linen vaikutus. Vuonna 2024 valmis­tu­neen Kauppa­ka­ma­rien tilaaman selvi­tyksen mukaan Joensuun lentoa­seman vaiku­tusa­lueen lento­lii­ken­teen alueta­lou­del­linen vaikutus on noin 1,8 miljardia euroa.

Maakun­ta­liiton lausunto käsitel­tiin maakun­ta­hal­li­tuksen kokouk­sessa 23.2.

Lisätie­toja

Maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Katja Asikainen, [email protected], p. 044 314 1324, maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, [email protected], aluesuun­nit­te­lu­joh­taja Pasi Pitkänen, p. 0400 832 572, [email protected], alueke­hi­tys­joh­taja Eira Varis, p. 050 307 4806, [email protected]