
Lausunto: Esitetty hyvinvointialueiden rahoitusmalli vie yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut saattohoitoon
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto pitää kohtuuttomana hallituksen esitystä hyvinvointialueiden rahoituslaeista. Esitetyt muutokset heikentäisivät asukkaiden hyvinvointi- ja terveyspalveluja erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Keskeinen huoli liittyy siihen, että vuodesta 2027 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvusta huomioitaisiin rahoituksessa vain 60 prosenttia nykyisen 80 prosentin sijaan. Maakuntaliiton näkemyksen mukaan tämä irrottaa rahoituksen todellisesta palvelutarpeesta, joka esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kasvaa erityisesti väestön ikääntymisen, sairastavuuden ja sosioekonomisten tekijöiden vuoksi.
Pahimmassa tapauksessa hyvinvointialueiden rahoitus ei riitä lakisääteisten palvelujen turvaamiseen.
Maakuntaliitto korostaa lausunnossaan valtiovarainministeriölle, että säästöjen toteuttaminen yksittäisten rahoitusmallin elementtien kautta lisää alueiden välistä epätasa-arvoa ja tekee jo valmiiksi ongelmallisesta rahoitusmallista entistä monimutkaisemman.
- Oikeudenmukaisempi tapa toteuttaa säästöjä olisi säätää vuosittain hyvinvointialueindeksin tasoa, jolloin kaikkia alueita kohdeltaisiin tasapuolisemmin.
Siirtymätausjärjestelmä leikkaa ja laittaa maksumieheksi
Maakuntaliitto moittii erityisesti siirtymätasausjärjestelmää, joka leikkaa joidenkin hyvinvointialueiden tarveperusteista rahoitusta ja heikentää niiden mahdollisuuksia järjestää palveluja.
Osa alueista joutuu sekä leikkausten kohteeksi että muiden alueiden toiminnan osittaisiksi maksajiksi.
- Siirtymätasauksesta ei tulisi tehdä pysyvää järjestelmää, vaan rahoitusmallia tulisi muuttaa siten, että tarveperusteinen rahoitus toteutuu täysimääräisesti.
Jo kuluvana vuonna Pohjois-Karjala menettää siirtymätasauksessa 55 miljoonaa euroa ja Helsinki voittaa 117 miljoonaa euroa.
Kausiasukkaiden vaikutus huomioitava vahvemmin
Maakuntaliitto esittää rahoitusmalliin muutoksia myös Itä-Suomen vesistöjen halkomien maakuntien osalta. Kausiasukkaiden aiheuttamat lisäkustannukset sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä pelastustoimessa tulisi huomioida nykyistä vahvemmin.
Tutkimusten mukaan kausiasutus saaristoalueilla kuormittaa selvästi terveyspalveluja erityisesti päivystyksen ja ensihoidon osalta.
- Saaristopisteiden laskennassa vapaa-ajan asukkaat tulee huomioida 80 prosentin painoarvolla ja saaristoisille hyvinvointialueille kohdennettava lisärahoitus tulee kasvattaa noin 40 miljoonaan euroon, maakuntaliitto ehdottaa lausunnossaan.
Fakta: Hyvinvointialueiden rahoitus rankaisee Itä- ja Pohjois-Suomea
- Vuonna 2026 Pohjois-Karjala menettää siirtymätasauksessa 55 miljoonaa euroa, Helsinki voittaa 117 miljoonaa euroa.
- Asukasta kohden Pohjois-Karjala menettää 340 euroa, mikä on koko Suomessa suurin summa. Vastaavasti Helsinki saa 171 euroa ylimääräistä.
- Säästötoimien yhteisvaikutukset iskevät erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asuttuihin maakuntiin. Neljä suurinta menettäjää asukasta kohti ovat Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Etelä-Savo.
- Vähiten leikataan Uudenmaan hyvinvointialueilta.
- Yhteenlaskettu vaikutus rahoituksen tasoon 2029 on hallituksen esityksen mukaan Pohjois-Karjalassa ‑71 euroa/asukas.
Lisätietoja




