Tiedotteet
Pohjois-Karjalan muuttovoitto ennätyksellistä maahanmuuton ansiosta
Tilastokeskuksen 25.1. julkistamien ennakollisten väestönmuutostietojen mukaan Pohjois-Karjalan väkiluku vuoden 2023 lopulla oli 162 312. Maakuntaan muutti muista maista 1 907 henkeä. Ukrainalaiset selittivät suuren osan koko maan ja Pohjois-Karjalan maahanmuuton kasvusta.
Vuoden 2023 väestökehitykseen vaikutti vahvasti maahanmuutto: Pohjois-Karjalaan muutti muista maista kaikkiaan 1 907 henkeä. Kun maastamuuttajia oli vain 171 henkeä, maakunnan nettomaahanmuuttovoitto oli 1 736.
- Tämä oli selvällä marginaalilla ennätyksellinen luku. Aiempi ennätys oli edelliseltä vuodelta eli vuodelta 2022, jolloin nettomaahanmuutto oli 1 067 henkeä, kertoo maakunta-asiamies Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.
Nyt julkistetut ennakkotiedot eivät sisällä tietoa muuttajien lähtömaista tai kansallisuuksista.
- Vuoden 2022 luvuissa eivät vielä näkyneet ukrainalaiset turvapaikanhakijat, jotka tulevat mukaan tilastoihin kotikuntahakujen ja sijoitusten jälkeen. Viime vuonna tehtyjen kotikuntapäätösten myötä ukrainalaiset selittivät suuren osan niin koko maan kuin Pohjois-Karjalankin maahanmuuton kasvusta, Niiranen kertoo.
Lapsia syntyi vähän, silti väkiluvun lasku taittui
Maahanmuuton piristymisestä huolimatta Pohjois-Karjalan väkiluku laski vuoden aikana 228 hengellä. Kaiken kaikkiaan Pohjois-Karjalassa syntyi viime vuonna vain 1 001 lasta. Luku oli tilastohistorian pienin. Kuolleita oli 2 218 eli luonnollinen väestönmuutos oli 1 217 henkeä miinuksen puolella.
- Väkiluvun lasku oli huomattavasti vähäisempää kuin viime vuosina keskimäärin – maakunnan väki on vähentynyt keskimäärin 700 hengellä vuosittain viimeisen kymmenen vuoden aikana, Kimmo Niiranen toteaa.
Rääkkylässä syntyi koko vuoden aikana vain kolme lasta, kahdessa muussakin kunnassa jäätiin alle 10 syntyneen. Joensuussa syntyi puolet maakunnan lapsista (502), mutta kun kuolleita oli 886, kuolleiden enemmyys verotti Joensuun väkilukua 384 hengellä.
Joensuun ja Liperin väkiluku kasvoivat
Nettomaahanmuuton osalta kaikki Pohjois-Karjalan kunnat saivat muuttovoittoa. Sen sijaan maan sisäisen muuttoliikkeen osalta muuttovoittoa kerrytti vain yksi kunta, Polvijärvi (+10 henkeä). Koko maakunnan tasolla maan sisäinen muuttoliike oli 755 hengen verran tappiollista. Tulomuutto maakunnan kuntiin oli alhaisinta sitten vuoden 2003.
Maan sisäisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton summaava kokonaisnettomuutto oli kuitenkin koko maakunnan osalta 981 hengen verran voitollista. Tämäkin oli ennätys, edellinen ennätys oli vuodelta 2021 (654 henkeä). Pohjois-Karjalan kunnista seitsemän sai kokonaismuuttovoittoa. Eniten kokonaismuuttovoittoa sai Joensuu (927 henkeä). Suurimman muuttotappion kirjasi puolestaan Kontiolahti (-62), joka toisaalta oli Pohjois-Karjalan kunnista ainoa, jossa syntyi enemmän ihmisiä kuin mitä kuoli.
Kun huomioidaan sekä muuttoliike että luonnollinen väestönmuutos, Pohjois-Karjalan kunnista vain Joensuun (+547) ja niukasti Liperin (+2) kokonaisväkiluku kasvoi viime vuonna.
Nyt julkistetut viime vuoden väestönmuutostiedot ovat ennakollisia. Lopulliset tiedot luonnollisen väestömuutoksen osalta julkistetaan huhtikuun lopulla, muuttoliiketilastot julkistetaan 23.5.