Pohjois-Karjalan kehityksen tilanne ja suunta puntarissa

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto on julkaissut uuden analyysin maakunnan nykyti­lasta ja muutoksen suunnasta. Pohjois-Karjalan tilanne- ja kehitys­kuva ‑rapor­tissa tarkas­tel­laan väestön­ke­hi­tystä, elinvoimaa, inves­toin­teja, hyvin­vointia sekä elinym­pä­ristön ja luonnon tilaa. Raportti tukee mm. vuosit­taisia lakisää­teisiä aluekehittämiskeskusteluja.

Väestön­ke­hitys on kaksijakoinen

Pohjois-Karjalassa väestö ikääntyy, kaupun­gistuu ja kansain­vä­listyy. Maahan­muutto on tehnyt maakun­nasta muutto­voit­tajan, vaikka maan sisäinen muutto­liike on yhä tappiol­lista. Vuonna 2024 netto­maa­han­muutto oli ennätyk­sel­liset 1 800 henkilöä, mutta väestön kokonais­määrä pieneni synty­vyyden laskun vuoksi.

Väkiluku tulee edelleen laske­maan. Väestön­ke­hi­tyksen haasteel­li­simmat vuodet ajoit­tuvat 2030-luvulle, ja mm. tervey­den­huol­to­pal­ve­lujen kasva­vaan tarpee­seen tulee varautua jo nyt.

Pohjois-Karjala kuuluu yhä maan sairas­ta­vim­piin aluei­siin. Ylipaino ja vähäinen liikunta ovat yleisiä, ja väestön ikään­ty­minen lisää palve­lu­tar­peita tulevina vuosina.

Talou­dessa varovaista toiveikkuutta

Maakunnan talous on edelleen epävarma ja kasvu pysäh­dyk­sissä. Yritys­sek­torin liike­vaihto laski alkuvuonna 2025, mutta inves­toin­ti­nä­kymät ovat vahvistumassa.

Merkit­täviä inves­toin­teja on jo saatu valmiiksi tai niitä on vireillä: Valio investoi Joensuun tehtaan uuteen kypsy­tys­va­ras­toon 30 miljoonaa euroa. Luvassa on noin 100 uutta työpaikkaa. Joensuussa otettiin keväällä käyttöön maailman suurin puuha­ketta hyödyn­tävä biohiilen valmis­tus­laitos. Kiteellä Aisti Oy:n akustiik­ka­le­vy­tuo­tannon on tarkoitus alkaa 2026. Samoin Kiteen Puhoksen bioter­mi­naa­lia­lueen infra­struk­tuuri valmistuu vuoden 2026 aikana, alueelle on tulossa mm. maakunnan ensim­mäinen datakeskus. Liperin kunta on käynnis­tänyt Välikan­kaan teolli­suusa­lu­eella merkit­tävän laajen­nus­hank­keen. Joensuun kaupunki on puoles­taan julkis­tanut lähivuo­sille 200 miljoonan euron investointisuunnitelman.

Työttö­myys on edelleen korkea, mutta maakunta ei enää ole maan heikoin.

Maakunnan menes­tyk­selle keskeistä on saavu­tet­ta­vuuden parane­minen, mikä edellyttää pitkä­jän­teisiä ratkai­suja ja riittäviä resurs­seja tärkeille liikennehankkeille. 

Elinym­pä­ris­tössä edistystä, energia­murros tarjoaa mahdollisuuksia

Ilmas­totyö etenee myötä­tuu­lessa. Pohjois-Karjala on Hinku-maakunta ja 11 kunnalla on Hinku-kunnan status. Lisäksi maakunnan yhdek­sällä kunnalla on hyväk­sytty ilmas­to­suun­ni­telma. Maakunnan päästöt ovat vähen­ty­neet 44 % vuoden 2007 tasosta, ja uusiu­tuvan energian osuus on 72 %.

Pidem­mällä aikavä­lillä Pohjois-Karjalalla on valtavat mahdol­li­suudet energia­mur­rok­sessa, korkean osaamisen hyödyn­tä­mi­sessä ja parem­massa saavutettavuudessa.

Lisätie­toja