Histo­rial­lisen suuri muutto­voitto tasapai­notti Pohjois-Karjalan väestökehitystä

Tilas­to­keskus julkisti 27.5.2022 vuoden 2021 lopul­liset muutto­lii­ke­tiedot. Kun luonnol­lista väestön­muu­tosta koskevat tiedot oli julkis­tettu jo aiemmin, kasassa ovat nyt kaikki vuoden 2021 lopul­liset tiedot.

Pohjois-Karjalan väkiluku 31.12.2021 oli 163 281 henkeä. Maakunnan väkiluku laski vuoden 2021 aikana kaikkiaan 256 hengellä. Edelli­senä viitenä vuotena Pohjois-Karjalan väkiluku laski keski­määrin 958 hengellä vuosit­tain, joten muutos kohti parempaa on merkittävä.

Luonnol­li­sessa väestön­muu­tok­sessa ei tapah­tunut kovin­kaan suuria heilah­duksia. Vuoteen 2020 verrat­tuna kehitys oli jonkin verran myöntei­sempää. Lapsia syntyi 1 173 ja kuolleita oli 2 089. Synty­neiden määrä kasvoi toisena peräk­käi­senä vuotena hieman (+27). Kuolleiden määrä puoles­taan pieneni (-50) edellis­vuo­teen verrat­tuna. Kokonai­suu­tena luonnol­linen väestö­tappio oli samaa luokkaa kuin muuta­mana edellis­vuo­tena keskimäärin.

Muutto­liik­keessä tapahtui merkit­tävää paran­nusta. Pohjois-Karjalan maan sisäinen muutto­tappio oli 64 henkeä, mikä oli toiseksi pienin muutto­tappio vuoteen 1990 ulottuvan tilas­to­his­to­rian aikana. Hyvän kuvan muutoksen suuruu­desta ja merki­tyk­sestä antaa se, että edelli­sellä viisi­vuo­tis­jak­solla maan sisäinen muutto­tappio verotti Pohjois-Karjalan väkilukua keski­määrin lähes 500 hengellä vuosittain.

Kansain­vä­li­sessä muutto­liik­keessä nähtiin jotakuinkin vastaava käänne. Pohjois-Karjalaan muutti muista maista peräti 895 henkeä, mikä oli tilas­to­his­to­rian suurin maahan muutta­neiden määrä. Kun maasta­muutto puoles­taan oli varsin vähäistä (177), netto­maa­han­muutto oli peräti 718 henkeä. Luku oli selvällä margi­naa­lilla ennätyk­sel­linen. Pohjois-Karjala on saanut vuosina 1990–2021 jokai­sena vuonna maahan­muut­to­voittoa, mutta toiseksi suurin netto­maa­han­muutto on yli 200 henkeä pienempi.

Kaikkein selkein ennätys syntyi kokonais­muut­to­liik­keessä. Kun pieni maan sisäinen muutto­tappio ja ennätyk­sel­linen maahan­muut­to­voitto summa­taan yhteen, Pohjois-Karjalan kokonais­muutto oli peräti 654 henkeä – edellinen ennätys oli vuodelta 2010, jolloin kokonais­muut­to­voitto oli 272 henkeä

Kansain­vä­linen muutto­liike rekis­te­röi­dään lähtö­muut­to­maan mukaan, eli luvussa on mukana myös suoma­laisia paluu­muut­tajia. Myönteisen kehityksen taustalla on osin korona­pan­demia, joka näkyy myös maan sisäi­sessä muutto­liik­keessä. Tulevat vuodet näyttävät, jääkö vuosi 2021 poikkeuk­sel­li­seksi vai onko suoma­laisten asuin­miel­ty­myk­sissä tapah­tunut pysyviä muutoksia, joita mm. etätyön yleis­ty­minen ja digita­li­saatio tukevat.

Jonki­nas­tei­sesta muutok­sesta asuin­miel­ty­myk­sissä kertoo se, että Uuden­maan maakunta oli ensim­mäistä kertaa tilas­to­his­to­rian aikana maan sisäi­sessä muutto­liik­keessä muutto­tap­pio­maa­kunta. Kaikkiaan seitsemän maakuntaa sai vuonna 2021 maan sisäistä muutto­voittoa. Netto­maa­han­muu­tossa kaikki maakunnat saivat muutto­voittoa, joskin Suomen kansain­vä­li­sestä muutto­voi­tosta Uuden­maan osuus oli lähes puolet.

Pohjois-Karjalan kunnista maan sisäistä muutto­voittoa kerrytti viisi kuntaa. Eniten kuntien välistä muutto­voittoa sai Kontio­lahti, 110 henkeä. Kansain­vä­lisen muutto­liik­keen osalta kaikki Pohjois-Karjalan kunnat olivat muutto­voit­to­kuntia. Kokonais­muut­to­liik­keen osalta plussalla oli peräti kahdeksan maakunnan kuntaa. Eniten kokonais­muut­to­voittoa kerrytti Joensuu (+460).

Huomio­nar­voista on sekin, että suurim­matkin kunta­koh­taiset muutto­tap­piot olivat vuonna 2021 alle 20 henkeä, kun esimer­kiksi vuonna 2020 suurimmat muutto­tap­piot olivat 70 hengen luokkaa. Aiempina vuosina monissa kunnissa totut­tiin yli 100 hengen muutto­tap­pioihin ja joinakin vuosina muutto­tap­piota kertyi yksit­täi­sis­säkin kunnissa yli 200 henkeä. Nyt suurimmat väestö­tap­piot syntyvät kaikissa maakunnan kunnissa luonnol­li­sesta väestönmuutoksesta.