Älykäs erikois­tu­minen

Älykäs erikois­tu­minen on EU:n innovaa­tio­po­li­tiikan alueel­linen konsepti. Sen tavoit­teena on vahvistaa alueiden talous­kasvua keskit­ty­mällä niiden omiin, tunnis­tet­tuihin vahvuuk­siin. Älykäs erikois­tu­misen kautta tavoi­tel­laan strate­gista kilpai­luetua sekä tutkimus‑, innovaatio- ja kehity­sin­ves­toin­tien vaikuttavuutta.

Pohjois-Karjalan älykkään erikois­tu­misen strate­gi­sessa viite­ke­hyk­sessä on sovel­lettu  Suomen kansal­lisen Tutkimus‑ ja innovaa­tio­neu­voston lähes­ty­mis­tapaa tutkimus‑, kehittämis- ja innovaa­tio­toi­min­taan. Viite­kehys rakentuu neljän ulottu­vuuden ympärille, jotka on sovitettu maakunnan erityis­piir­tei­siin. Strate­gisten valin­tojen tavoit­teena on tuottaa arvoa paitsi alueelle myös kansal­li­sella ja globaa­lilla tasolla sekä kytkeä kehit­tä­mistyö osaksi kestä­väm­pään tulevai­suu­teen tähtäävää innovaatiopolitiikkaa.

Älykkään erikois­tu­misen strate­gian valmis­te­luun ovat vaikut­ta­neet mm. talouden haastava suhdan­ne­ti­lanne, globaali geopo­lit­tinen epävar­muus, toimin­taym­pä­ristön muutokset sekä näihin liittyvät vaikeasti ennakoi­tavat kytkennät. Siksi valmis­te­lu­työssä on tunnis­tettu vaiku­tus­pol­kuja, systee­misiä proses­seja sekä niitä tekijöitä, jotka muokkaavat TKI‑toiminnan toimintaympäristöä.

Missio­läh­töinen lähestymistapa

Missio­läh­töisen innovaa­tio­po­li­tiikan kautta tarkas­te­luna maakunnan kärkio­saa­mis­aloina voidaan tunnistaa tietyt globaalit huippuo­saa­misen alat, joissa maakunnan osaaminen on kokoaan merkit­tä­väm­mässä roolissa. Näissä osaamis­taso on kokonaan tai osittain kansain­vä­listä kärkeä. Niissä on myös selkeitä uudis­tavan, haaste­läh­töisen innovaa­tio­toi­minnan piirteitä. Huippuo­saa­mis­aloilla yhdis­tyvät korkean osaamisen, talou­del­lisen kilpai­lu­kyvyn ja yhteis­kun­nal­listen haasteiden tavoitteet.

Toisena tasona voidaan hahmottaa kansal­linen huippuo­saa­minen, jossa osaaminen on pitkälle kehit­ty­nyttä. Sen kyvyk­kyys vaikut­ta­vaan TKI-toimintaan merkit­tävä ja kasvava. Merkitys tulee esiin erityi­sesti yhteyk­sistä muihin aloihin ja kerran­nais­vai­ku­tusten kautta.

Strate­giset huippuosaamisalat

Pohjois‑Karjala asemoituu euroop­pa­lai­sessa ja kansain­vä­li­sessä toimi­ja­ken­tässä erityi­sesti kolmen globaalin huippuo­saa­mi­salan kautta: Metsä- ja biokier­to­ta­lous, fotoniikka ja mineraa­li­ta­lous. Strate­gi­sesti tärkeillä aloilla on tällä hetkellä merkit­tävä rooli TKI-toiminnan lisäarvon synnyt­tä­mi­sessä ja ne omaavat myös tulevai­suus­tar­kas­te­lussa suuren kasvu­po­ten­ti­aalin. Itä-Suomen yliopiston, Karelia ammat­ti­kor­kea­koulun, GTKn, LUKEn, EFIn ja SYKEn huippuo­saa­mi­salat luovat ympäril­leen uuden­laisia liiketoiminta- ja arvover­kos­toja paitsi omilla aloil­laan, myös muiden toimia­lojen rajapin­noilla. Mineraa­li­ta­lou­dessa, fotonii­kassa ja metsä- ja biokier­to­ta­lou­dessa on mahdol­li­suuksia luoda markkina- ja kysyn­tä­ve­toista innovaa­tio­toi­mintaa, jolla on myös yhteis­kun­nal­lista merkitystä.

Strate­gian toimeenpano

Älykkään erikois­tu­misen strate­gian toimeen­pa­nossa korostuu eri toimi­joiden välinen yhteistyö ja sen kautta saatava lisäarvo alueelle. Verkos­to­maisten hanke­port­fo­lioiden koosta­minen eri teemoihin alueiden välisenä yhteis­työnä on yksi keino lisätä TKI-toiminnan vaikut­ta­vuutta. Tulevai­suu­dessa on tärkeää pyrkiä muodos­ta­maan toimen­pi­de­ko­ko­nai­suuksia, joiden kautta voidaan samalla kiihdyttää elinkei­noe­lämän inves­toin­teja ja kasvu­pyr­ki­myksiä. Toimin­ta­ta­pana voi olla esim. pilot­ti­toi­minta, jossa julkiset ja yksityiset toimijat jakavat rahoitusriskiä.

Erilaiset kv-yhteistyöverkostot ja ‑raken­teet luovat pohjan älykkään erikois­tu­misen toimeen­pa­nolle. Pohjois-Karjala on mukana mm. Euroopan komis­sion älykkään erikois­tu­misen Mining Regions ‑kumppa­nuu­dessa sekä Photo­nics Finlandin kautta EU:n Photonics21 ‑verkos­tossa. Arvover­kos­tojen luominen on keino siirtää osaamista ja rakentaa siltoja tutki­muk­sesta kohti elinkeinotoimintaa.

Turval­li­suu­teen ja huolto­var­muu­teen liitty­vissä ratkai­suissa ja uuden tekno­lo­gian hyödyn­tä­mi­sessä on paljon aktii­vista kehitys­toi­mintaa käynnissä ja uusia ekosys­tee­mejä raken­teilla Pohjois-Karjalassa sekä laajemmin Itä-Suomen alueella. Kokonais­tur­val­li­suu­teen ja huolto­var­muu­teen liittyy myös kriit­tinen kyvyk­kyys, jossa maakunnan osaaminen voi tuoda esim. puolus­tus­teol­li­suuden valmis­tus­pro­ses­seihin tärkeää uutta näkökulmaa.

Alueen kilpai­lu­kyvyn tärkeimpiä osate­ki­jöitä ovat koulutus ja osaaminen. Älykkään erikois­tu­misen keskeinen näkökulma on osaamisen hyödyn­tä­minen uuden innovaa­tio­ve­toisen kasvun mootto­rina. Tiedon, ideoiden ja osaamisen siirty­mistä tutkimus- ja koulu­tusor­ga­ni­saa­tioista yrityk­siin ja toisin päin tulee vahvistaa. Datata­louden ja tekoä­ly­tek­no­lo­gioiden hyödyn­tä­minen innovaa­tio­toi­min­nassa voi auttaa tunnis­ta­maan uusia liike­toi­min­ta­mah­dol­li­suuksia ja nopeuttaa innovaa­tio­pro­ses­seja. Tekoä­lyyn perus­tuen on mahdol­lista luoda erityi­sesti palve­lu­lii­ke­toi­minnan innovaatioita.

Strate­gian rahoitus ja seuranta

Eri rahoi­tus­vä­li­neiden syner­ginen hyödyn­tä­minen on keskeistä älykkään erikois­tu­misen toimeen­pa­nossa. Pk-yritysten suoriin inves­toin­teihin ja kehit­tä­mis­toi­men­pi­tei­siin ohjataan resurs­seja Alue- ja raken­ne­po­li­tiikan (AURA) ohjel­masta Uudis­tuva ja osaava Suomi 2021–2027. Varojen käytön ennak­koeh­tona on, että yritys­ra­hoitus tukee älykkään erikois­tu­misen toimeen­panoa. Tutkimus- ja kehit­tä­mi­sor­ga­ni­saa­tioiden osaamista, toiminnan raken­teiden uudis­ta­mista ja TKI-ympäristöjä tuetaan julkisin varoin samasta AURA-ohjelmasta osana EU:n kohee­sio­po­li­tiikan toteu­tusta. Joensuun kaupungin ekosys­tee­mi­so­pi­musta rahoi­te­taan osana EU:n kestävän kaupun­ki­po­li­tiikan ohjelmaa.

EU:n kilpaillun rahoi­tuksen merkitys ja kansain­vä­listen rahoi­tus­vä­li­neiden rooli on kasva­massa lähitu­le­vai­suu­dessa. Erityi­sesti huippuo­saa­mis­aloilla on TKI-organisaatioita ja yrityksiä, jotka pystyvät olemaan mukana merkit­tä­vissä kv-hankekonsortioissa. Kansal­lisen Business Finlandin myöntämän innovaa­tio­ra­hoi­tuksen merki­tystä maakun­nassa tulee vahvistaa entises­tään ja varmistaa, että alue pääsee hyödyn­tä­mään uusia rahoi­tus­oh­jelmia. Business Finlandin ekosys­tee­mi­työn ja kansain­vä­listen verkos­tojen merkitys on myös suuri. Turvallisuus- ja puolus­tus­sek­torin rahoi­tus­mah­dol­li­suudet ovat lisään­ty­neet ja tarjoavat poten­ti­aa­lisia uusia mahdol­li­suuksia innovaa­tio­toi­minnan kasvattamiseen.

Älykkään erikois­tu­misen strate­gian seuranta- ja koordi­noin­ti­vastuu on maakun­ta­lii­tolla. Seurantaa tehdään sekä erikseen että osana maakun­taoh­jelman toteu­tusta. Strate­gia­työn ohjauksen tukena toteu­te­taan määrä­ajoin innovaa­tio­toi­minnan tilannekuva-analyysi, joka perustuu yrityk­siltä ja kehit­tä­mi­sor­ga­ni­saa­tioilta kerät­tyyn tietoon. Yritys­ra­hoi­tuksen ja alueel­listen kehit­tä­mis­tu­kien käytön seurantaa ja vaikut­ta­vuuden arviointia tehdään mm. maakunnan yhteis­työ­ryhmän ja sen sihtee­ristön kautta. Kansal­li­sella tasolla strate­gian seuran­tatyö kytke­tään TKI-toimintaa kuvaa­viin indikaat­to­reihin ja mitta­ris­toihin, joista on saata­vana selkeitä tunnuslukuja.

Lisätie­toja