Tilas­to­kes­kuksen väestön­muu­toksen ennak­ko­tie­tojen mukaan Pohjois-Karjalan väkiluku oli vuoden 2021 lopussa 163 286. Maakunnan väkiluku pieneni vuoden aikana kaikkiaan 251 hengellä eli selvästi vähemmän kuin viime vuosina keski­määrin. Taustalla oli muutto­liik­keen suotuisa kehitys, joskin myös luonnol­lisen väestön­muu­toksen osalta tilanne hieman parani.

Pohjois-Karjalan luonnol­linen väestön­muutos oli –908 eli vuoden aikana kuolleita oli tuon verran enemmän kuin synty­neitä. Melko suuresta luvusta huoli­matta sekä synty­vyy­dessä että kuollei­suu­dessa luvut paranivat hieman edellis­vuo­desta. Synty­vyy­dessä saavu­tet­tiin aallon­pohja vuonna 2019, nyt synty­neiden määrä (1 173) kasvoi toisena peräk­käisen vuonna. 

Opiske­lijat palasivat, etätyö jatkui

Maan sisäinen muutto­liike jäi viime vuonna hieman tappiol­li­seksi (–56). Luku on kuitenkin Pohjois-Karjalan pienin muutto­tappio maan sisäisen muutto­liik­keen osalta koko vuoteen 1990 ulottuvan tilas­to­his­to­rian aikana.

Vuoteen 2020 verrat­tuna kotimainen muutto­liike parani erityi­sesti maan sisäisen tulomuuton selvän kasvun ansiosta. Kehityksen taustalla olevat tekijät liitty­nevät koronaan, esimer­kiksi yliopisto-opetus toteu­tet­tiin syksyllä 2020 etäope­tuk­sena ja moni opiske­lija jäi kotipaik­ka­kun­nal­leen, mutta syksyllä 2021 tilanne oli toinen ja tämä heijastui tilastoihin.

Korona­pan­de­mialla ja esimer­kiksi lisään­ty­neillä etätyös­ken­te­ly­mah­dol­li­suuk­silla on luonnol­li­sesti voinut olla myös muita vaiku­tuksia muutto­liik­kee­seen ja alueiden vetovoi­maan. Uusimaa kärsi vuonna 2021 maan sisäi­sessä muutto­liik­keessä 2 575 hengen muutto­tap­pion, mutta niin muuttovoitto- kuin muutto­tap­pio­maa­kun­tiakin löytyi joka puolelta maata. Uuden­maan jälkeen suurimmat maan sisäisen muutto­liik­keen muutto­tap­piot kertyivät Pohjan­maalla, Satakun­nassa ja Etelä-Karjalassa. Suurimmat kotimaisen muutto­liik­keen muutto­voitot puoles­taan kerryt­tivät Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Savo.

Ulkomaille muutta­neet palasivat

Maiden rajat ylittävän muutto­liik­keen summaava netto­maa­han­muut­to­voitto oli Pohjois-Karjalassa peräti 719 henkeä. Netto­maa­han­muuton ja maan sisäisen muutto­liik­keen kattava kokonais­net­to­muutto oli siis 663 henkeä.

Molemmat luvut olivat varsin selvällä margi­naa­lilla Pohjois-Karjalan tilas­to­his­to­rian parhaita. Kokonais­muut­to­liik­keen edellinen ennätys (272) oli vuodelta 2010.

Ennak­ko­ti­lastot eivät kerro maahan­muut­ta­jien kansa­lai­suutta, mutta toden­nä­köi­sesti mukana on poikkeuk­sel­lisen paljon Suomen kansa­laisia, jotka ovat palan­neet kotimaahan pande­mia­ti­lan­teen takia. Koko maan tasolla maahan­muut­to­voittoa kertyi 22 305 hengen verran, mikä sekin on selvästi normaalia suurempi luku.

Joensuu ja Kontio­lahti kasvoivat

Pohjois-Karjalan kunnista väkiluku kasvoi vuoden 2021 aikana Joensuussa (327) ja Kontio­lah­della (187). Selvimmin väkiluku laski Lieksassa (-172) ja Ilomant­sissa (-103).

Luonnol­lisen väestön­muu­toksen suhteen Kontio­lahti oli ainoa kunta, jossa synty­neiden määrä ylitti kuolleiden määrän.

Kuntien välisessä muutto­liik­keessä Kontio­lahden ja Joensuun ohella muutto­voittoa saivat myös Outokumpu, Polvi­järvi ja Juuka.

Maahan­muuton osalta kaikki maakunnan kunnat saivat muutto­voittoa ainakin muutaman hengen verran. Vaikka kokonais­muut­to­liike oli joissakin kunnissa hieman pakkasen puolella, kaikissa maakunnan kunnissa muutto­liike oli joko positii­vi­sempi tai ainakin vähemmän negatii­vinen kuin viime vuosina keskimäärin.

Kaikki vertailut koskevat Pohjois-Karjalaa Heinä­veden sisäl­tä­vällä aluejaolla. Heinä­veden kunta liittyi Pohjois-Karjalaan vuoden 2021 alussa. Eli Heinä­vesi on mukana myös vanhojen vuosien ja tilas­tojen osalta.