Venäjän hyökkäys­sota Ukrai­naan toi alueke­hit­tä­misen teemoiksi myös turval­li­suuden ja huoltovarmuuden

Turval­li­suus, huolto­var­muus ja muun muassa väestö­suh­teet eivät aiemmin ole olleet alueke­hit­tä­misen valta­vir­rassa, mutta nyt ne ovat nousseet keskus­te­luihin. Itä- ja Pohjois-Suomen asuttuna pitäminen onkin noussut arvoon arvaa­mat­to­maan. Kun maanpuo­lustus nousee vahvemmin alueke­hit­tä­misen agendalle, niin itäisen ja pohjoisen Suomen merkitys kasvaa.

Kansain­vä­lisen toimin­taym­pä­ristön muutoksen vaiku­tukset alueke­hit­tä­mi­seen Itä- ja Pohjois-Suomessa ‑selvi­tyk­sessä tarkas­tel­laan Venäjän hyökkäys­sodan vaiku­tuksia alueke­hit­tä­misen teemojen kautta: liikenne ja logis­tiikka, turval­li­suus, energia­ta­lous ja huolto­var­muus, kansa­lai­syh­teis­kunnan toiminta, työvoima ja koulutus ja elinkeinot. Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton tilaama selvitys kattaa suurimman osan maata: Etelä-Savon, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon. Selvi­tyksen toteutti TK-Eval Ay. 

Alueta­lou­dessa suurimpia iskun vastaa­not­tajia on ollut Pohjois-Karjala, jonka yritysten viennistä noin 10 prosenttia on suuntau­tunut Venäjälle. Tämä tarkoittaa 1 000–1 300 työpaikkaa ja 100 miljoonan euron liike­vaihtoa. Pohjois-Savossa toimii suuria yrityksiä, joilla oli viennin lisäksi palve­lu­lii­ke­toi­mintaa ja tuotantoa Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Sen sijaan Pohjois-Pohjanmaan teräs­teol­li­suu­teen sodan lyhyen aikavälin vaikutus on ollut myönteinen nopeasti nousseen teräksen hinnan ansiosta. Keski-Pohjanmaalla kesäkuussa 2022 tehdyssä kauppa­ka­ma­ri­ky­se­lyssä 23 prosenttia yrityk­sistä kertoi sodan vaikut­ta­neen kieltei­sesti liike­toi­min­taan ja kuusi prosenttia ilmoitti vetäy­ty­vänsä Venäjän markkinoilta.

Fenno­voiman Hanhi­kivi I ‑ydinvoi­ma­hank­keen alasajo on ollut suurin yksit­täinen takaisku, joka vaikuttaa koko Suomen vihreään siirty­mään sekä kuntien talou­teen ja työlli­syy­teen. Itä- ja Pohjois-Suomen maakun­nissa on kuitenkin jo käynnissä tai suunnit­teilla monia vihreän siirtymän hankkeita, jotka koskevat bioja­los­tusta, vetyta­loutta sekä aurinko- ja tuuli­voimaa. Energia­hak­keen tuonnin loppu­minen Venäjältä on mahdol­lista korvata lisää­mällä kotimaisen energia­puun käyttöä.

Vaiku­tukset liiken­tee­seen ja logis­tiik­kaan ovat hyvin kielteiset. Esimer­kiksi Itä-Suomessa Saimaan kanavan liiken­teen pysäh­ty­minen on lisännyt yritysten logis­tiik­ka­kus­tan­nuksia ja lisännyt painetta Karjalan radan ja Savon radan pullon­kau­lojen poista­mi­seksi ja tiever­koston kehit­tä­mi­seksi korvaa­vina liikenneväylinä.

Matkai­lua­lalle itärajan eksotiikka ei ole nykyi­sessä tilan­teessa vetovoi­ma­te­kijä, ja ottaa aikansa ennen kuin matkai­lijat kokevat kohteen jälleen turval­li­seksi. Samalla venäläisten matkai­li­joiden voimakas vähene­minen vaikuttaa matkai­lu­yri­tysten inves­toin­teihin erityi­sesti Etelä-Savossa, Pohjois-Karjassa ja Kainuussa. Kesällä 2022 Kainuussa oli venäläisten ja ukrai­na­laisten matkai­lusta jäljellä enää 10–20 prosenttia verrat­tuna aikaan ennen koronaa. Ilmatilan sulke­minen Ukrai­nassa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä on vähen­tänyt aasia­lais­tu­ris­tien määrää Lapissa.

Kunta­ta­solla Ukrainan sodan merkit­tävin vaikutus on ollut pakolaisten tulo alueelle. He paikka­sivat myös osittain ukrai­na­laisen kausi­työ­voiman vähen­ty­mistä. Erityi­sesti pienissä kunnissa pakolaisten toivo­taan jäävän vahvis­ta­maan elinvoimaa asukkaina, työnvoi­mana ja veronmaksajina.