Pohjois-Karjala kansain­vä­listyy nyt koko maata nopeampaa tahtia

Tilas­to­kes­kuksen lopul­listen väestö­ra­ken­ne­tie­tojen mukaan Pohjois-Karjalassa oli vuoden 2022 lopussa kaikkiaan 162 540 asukasta. Vuoden kuluessa maakunnan väkiluku laski 741 hengellä. Vieras­kie­listen määrä kasvoi 10,8 prosenttia eli Pohjois-Karjala kansain­vä­listyy koko maata nopeampaa tahtia.

Väestö­ra­ken­ne­tie­doissa ei ole mukana väestön­muu­tos­tie­toja, mutta vertai­le­malla 31.12.2022 ja 31.12.2021 kansalaisuus- ja kieli­tie­toja, saadaan hieman selkoa siitä, mitä viime vuoden ennakol­linen ja ennätyk­sel­linen maahan­muutto piti sisäl­lään. Helmi­kuussa julkais­tujen ennak­ko­tie­tojen mukaanhan Pohjois-Karjalaan muutti viime vuonna muista maista 1 206 henkeä ja myös netto­maa­han­muutto oli ennätyk­sel­linen 1 051 henkeä.

Lopul­listen tietojen mukaan muiden maiden kansa­laisten määrä kasvoi vuoden 2022 aikana Pohjois-Karjalassa kaikkiaan 623 hengellä, ja vieras­kie­listen määrä 766 hengellä. Luvut ovat huomat­ta­vasti pienempiä kuin netto­maa­han­muutto. Erojen taustalla on monia syitä, esimer­kiksi viime vuonna tulleiden jatko­muutto jonnekin muuanne, aiemmin maakun­nassa olleiden ulkomaan kansa­laisten tai vieras­kie­listen muutto muualle, henkilön kuolema tai kansa­lai­suuden osalta Suomen kansa­lai­suuden saaminen.

Turva­pai­kan­ha­kijat eivät näy tilastoissa

Kansa­lai­suuk­sien osalta eniten viime vuoden aikana kasvoi Venäjän kansa­laisten määrä (+270) ja seuraa­vaksi eniten Bangla­deshin, Pakis­tanin ja Syyrian kansa­laisten määrä (kukin ryhmä +47). Ukrainan kansa­laisten määrä kasvoi kolmella hengellä.

Turva­pai­kan­ha­kijat eivät näy tilas­toissa, he tulevat väestö­ti­las­toihin mukaan vasta mahdol­lisen kunta­si­joi­tus­paikan myötä ja turva­paik­ka­ha­ke­musten käsit­tely vie vuoden. Ukrai­nasta voi tosin tulla myös ilman turva­paik­ka­ha­ke­muksia, mutta näitä henki­löitä ei siis montaa ollut.

Venäjän kansa­laisia asui Pohjois-Karjalassa viime vuoden lopulla kaikkiaan 2 329 henkeä. Seuraa­vaksi eniten oli syyria­laisia (231), virolaisia (190) ja thaimaa­laisia (171). Ukrai­na­laisia asui Pohjois-Karjalassa 77, ja tämä luku tulee kasva­maan tämän vuoden aikana huomattavasti.

Kaiken kaikkiaan ulkomaan kansa­laisia asui Pohjois-Karjalassa vuoden 2022 lopulla 5 170 eli 3,2 prosenttia maakunnan väestöstä oli muiden maiden kuin Suomen kansalaisia.

Vieras­kie­lisiä lähes 8 000

Kieli­ti­lastot ovat saman suuntaisia, mutta vieras­kie­listen osuus on suurempi kuin ulkomaiden kansalaisten. 

Kaikkiaan vieras­kie­lisiä asui vuoden 2022 lopulla Pohjois-Karjalassa 7 880, eli 4,8 % väestöstä. Venäjän­kie­listen määrä kasvoi 386 hengellä, arabian­kie­listen 54 hengellä ja benga­lin­kie­listen 46 hengellä. Venäjää äidin­kie­le­nään puhuvia asuu Pohjois-Karjalassa kaikkiaan 4 335 henkeä.

Vieras­kie­listen määrä kasvoi vuoden aikana 766 hengellä, 10,8 prosenttia. Koko maan tasolla vastaava suhteel­linen kasvu oli 8,3 % eli Pohjois-Karjala kansain­vä­listyy koko maata nopeampaa tahtia.