Synty­vyys lähti jälleen laskuun

Tilas­to­kes­kuksen väestön­muu­toksen ennak­ko­tie­tojen mukaan synty­vyys oli viime vuonna histo­rial­lisen alhainen sekä Pohjois-Karjalassa että valta­kun­nal­li­sesti. Suomessa syntyi vähiten lapsia 150 vuoteen.

Synty­neiden määrän lasku taittui Pohjois-Karjalassa vuosina 2020 ja 2021, mutta se jäi väliai­kai­seksi ilmiöksi. Maakun­nassa syntyi viime vuonna vain 1 046 lasta, mikä oli 35,4 prosenttia vähemmän kuin esimer­kiksi kymmenen vuotta aiemmin. Lapsia syntyi 10,8 prosenttia vähemmän kuin toissa vuonna.

Maakunnan väkilu­kuun vaikutti myös ennätyk­sel­linen kuolleiden määrä. Ihmisiä kuoli 2 271, mikä oli 8,7 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna. Kuolleiden määrä on valta­kun­nal­li­sesti ollut edellisen kerran näin suuri sota-aikaan.

Luonnol­li­sessa väestön­muu­tok­sessa Pohjois-Karjalan väestö­tap­pioksi tuli siis 1 225 henkilöä.

Pohjois-Karjalan väkiluku oli ennak­ko­tie­tojen mukaan 162 543 henkilöä viime vuoden lopussa. Väestön kokonais­muutos oli ennak­ko­tie­tojen mukaan ‑738 henkeä, mikä oli selvästi heikompi luku kuin edelli­senä vuonna (-256). Väestö­tappio oli kuitenkin pienempi kuin muuta­mina korona­pan­de­miaa edeltä­neinä vuosina.

Maan sisällä muutto­tap­piota, ulkomailta muuttovoittoa

Ennätyksiä rikot­tiin myös myöntei­sellä tavalla viime vuonna. Pohjois-Karjala oli kolmatta vuotta peräk­käin muutto­voit­to­maa­kunta. Maan sisäisen muutto­liik­keen ja maahan­muuton summaava kokonais­net­to­muut­to­voitto oli 481 henkeä.

Pohjois-Karjalaan muutti muista maista 1 206 henkeä, kun edellinen ennätys oli 895 henkeä vuodelta 2021. Myös netto­maa­han­muutto oli ennätyk­sel­li­sellä tasolla (+1 051), edellinen ennätys oli 718 henkeä vuodelta 2021.

- Myös valta­kunnan tasolla maahan­muutto oli ennätyk­sel­li­sellä tasolla, kertoo maakunta-asiamies Kimmo Niiranen.

Alueel­liset ennak­ko­tiedot eivät kerro muutta­jien kansalaisuutta.

- Koko maan tasolla muuttajia tuli erityi­sesti Aasiasta, muun muassa Filip­pii­neiltä ja Venäjältä. Ukrai­na­laisia väliai­kaista suojelua hakeneita ei lasketa maahan­muut­ta­jiksi, mutta Ukrai­nasta on voitu muuttaa Suomeen myös ilman turva­paikan hakua.

Maan sisäinen muutto­tappio oli 570 henkeä.

- Vuonna 2021 maakunnan maan sisäinen muutto­tappio oli vain 64 henkeä ja siihen vaikutti toden­nä­köi­sesti Etelä-Suomen korona­pan­de­mian myötä kasvanut työttö­myys ja se, että Itä-Suomen yliopisto aloitti syksyllä 2021 opetuksen lähio­pe­tuk­sena, kun vuonna 2020 opetus alkoi etänä, Niiranen toteaa.

Väestön­muu­tokset ja muuta tilas­to­tietoa Pohjois-Karjalasta löytyy maakun­ta­liiton Tietopalvelut-sivuilta.