Kehit­tä­mis­hank­kei­siin käytet­tä­vissä runsaat 26 miljoonaa euroa vuonna 2024

Pohjois-Karjalan maakunnan yhteis­työ­ryhmä hyväksyi Pohjois-Karjalan vuosien 2024 ja 2025 rahoi­tus­suun­ni­telmat. Suunni­telmat sisäl­tävät EU:n alue- ja raken­ne­po­li­tiikan EAKR‑, ESR+- ja JTF-rahoituksen. Lisäksi MYR hyväksyi vuoden 2021 ESR+ lisära­hoi­tuksen suunni­telman. Lisäksi rahoi­tus­suun­ni­tel­miin on arvioitu kuntien ja muun julkisen rahoi­tuksen osuus.

Ensi vuonna Pohjois-Karjalassa on käytet­tä­vissä EU:n ja valtion rahoi­tusta yhteensä 26,341 miljoonaa euroa. Tästä EAKR- ja valtion rahoi­tusta on yhteensä 16,297 miljoonaa euroa, ESR+- ja valtion rahoi­tusta 6,535 miljoonaa ja JTF- ja valtion rahoi­tusta 3,509 miljoonaa.

ESR+ on kokonai­suu­des­saan ELY-keskuksen hallin­noimaa rahoi­tusta. EAKR- ja JTF-rahoituksesta ELY-keskus myöntää noin 70 % (yritys­tuet) ja maakun­ta­liitto 30 % (tutkimus‑, kehittämis- ja innovaa­tio­hank­keet ja kuntien hankkeet).

Rahoi­tus­suun­ni­telman hyväk­sy­minen on MYR:n tärkein tehtävä. Siinä kuvataan Suomen alue- ja raken­ne­po­li­tiikan varojen alueel­linen kohden­ta­minen eli se, minkä verran maakun­ta­lii­tolla ja ELY-keskuksella on rahoi­tusta myönnet­tä­vissä hankkeisiin.

Maakun­tien liitot vastaavat Euroopan unionin alue- ja raken­ne­po­li­tiikan ohjelman alueel­listen rahoi­tus­suun­ni­tel­mien valmis­te­lusta. Liitot tekevät valmis­telun yhteis­työssä erityi­sesti ELY-keskusten kanssa, mutta myös muiden alueel­listen kumppa­neiden kanssa.

GTK:n Outokummun yksikön uudis­ta­mi­seen lähes 3,5 miljoonaa euroa

MYR antoi sitovan puoltavan lausunnon seuraa­vien hankkeiden rahoituspäätöksille:

• SMART­TEST – Älykäs kierto­ta­louden kenttä­tes­tausa­lusta kaivan­nais­jät­teille ja sivuvir­roille, 1.12.2023–30.11.2026. Hakija Geolo­gian tutki­mus­keskus. Haettu EU:n ja valtion rahoi­tusta Pohjois-Karjalan maakun­ta­lii­tolta 809 100 euroa.
• Kestävän mineraa­li­ta­louden innovaa­tio­alusta MINECOIN, 1.7.2023–30.6.2025. Hakija Geolo­gian tutki­mus­keskus. Haettu EU:n ja valtion rahoi­tusta Pohjois-Karjalan maakun­ta­lii­tolta 2 485 154 euroa.
• Kasvua samma­lesta Pohjois-Karjala (SAMPO), 1.1.2024–31.5.2026. Hakija Itä-Suomen yliopisto. Haettu EU:n ja valtion rahoi­tusta Pohjois-Karjalan maakun­ta­lii­tolta 619 481 euroa.

Geolo­gian tutki­mus­kes­kuksen Outokummun Mintec-yksikön mittavaa uudis­ta­mista jatke­taan kahdella kehit­tä­mis­hank­keella. Minecoin-hankkeen tavoit­teena on rakentaa koeteh­taan ja tutki­mus­la­bo­ra­to­rioiden yhtey­teen tutki­musa­lustat kaivan­nais­jät­teiden pitkä­ai­kaisten kenttä­tes­tausten tutki­mi­seen ja uusio­käytön kehit­tä­mi­seen. Vastaa­van­laista alustaa ei ole missään muualla maail­massa. Hanke rahoi­te­taan Oikeu­den­mu­kaisen siirtymän rahas­tosta (JTF).

Smarttest-hankkeessa kehite­tään puoles­taan kenttä­tes­tausa­lusta ja ‑konsepti, joiden avulla voidaan selvittää kaivan­nais­jät­teiden, niiden hallin­ta­rat­kai­sujen ja kierto­ta­lous­ma­te­ri­aa­lien käyttäy­ty­mistä pohjois­mai­sissa sääoloissa. Kaivan­nais­jät­teet, erityi­sesti rikas­tus­hiekat ja sivukivet, ovat suurimpia teolli­suuden sivuvirtoja.

Sampo-hankkeessa kehite­tään rahka­sam­malen viljelyä turve­soiden muutta­milla soilla, mikä edistää ilmasto- ja vesis­tö­ta­voit­teita sekä luonnon monimuo­toi­suuden suojelua ja ennal­lis­ta­mista. Näin turve­tuo­tan­toon perus­tu­nutta elinkei­no­toi­mintaa voidaan uudistaa kestävän kehityksen periaat­teita noudat­taen. Rahka­sam­malten viljelyä pilotoi­daan kahdella turvea­lu­eella Kontio­lah­della: Kyyrön­suolla ja Linnunsuolla.

MYR:lle saatet­tiin myös tiedoksi kuusi hanke­ha­ke­musta, jotka on käsitelty sihtee­ristön kokouk­sissa 10.10. ja 25.10. Ne löytyvät kokouksen esityslistalta.

MYR kokoontuu seuraavan kerran 15.12.