Pohjois-Karjalassa muutto­voittoa lähes 1 000 henkeä

Pohjois-Karjalassa oli 162 102 asukasta vuoden 2024 lopulla. Pohjois-Karjala oli viidettä kertaa peräk­käin muutto­voit­to­maa­kunta, mutta lapsia syntyi vähän. Maakun­nassa syntyi ensim­mäisen kerran alle tuhat lasta.

Tilas­to­kes­kuksen 23.1. julkis­ta­mien ennakol­listen väestö­ti­las­tojen mukaan Pohjois-Karjalan väkiluku pieneni 219 hengellä viime vuonna eli saman verran kuin vuonna 2023.Vaikka väki väheni, lasku oli huomat­ta­vasti vähäi­sempää kuin mihin on totuttu: esimer­kiksi kymmen­vuo­tis­jak­solla 2013–2022 Pohjois-Karjalan väkiluku laski keski­määrin 700 hengellä vuosittain.

- Maakunnan väestö­ke­hi­tyksen kuva on kaksi­ja­koinen. Muutto­liike vaikuttaa väestö­ke­hi­tyk­seen positii­vi­sesti, mutta luonnol­li­sesta väestön­muu­tok­sesta syntyy miinus, joka on muutto­voittoa suurempi, sanoo maakunta-asiamies Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.

Erityi­sesti synty­vyys on ollut huole­naihe viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2024 Pohjois-Karjalassa syntyi enää 973 lasta.

- Alle tuhannen synty­neen rajan alle jäätiin nyt ensim­mäistä kertaa. Muutos on ollut raju. Vielä vuonna 2012 synty­neitä oli yli 1 600.

Kuolleiden määrä oli viime vuonna 2 139 eli hieman pienempi kuin kahtena edelli­senä vuotena. Luonnol­lisen väestön­muu­toksen saldoksi tuli ‑1 166.

Ulkomailta tuli yli 2 000 henkilöä

Muutto­liik­keen osalta maan sisäinen muutto­liike oli selvästi pakka­sella. Pohjois-Karjalaan tulijoita oli 848 vähemmän kuin muualle Suomeen lähti­jöitä. Maan sisäinen muutto­tappio oli hieman suurempi kuin vuonna 2023, jolloin se oli ‑764.

Maahan­muutto sen sijaan kasvoi. Ulkomailta Pohjois-Karjalaan muutti kaikkiaan 2 021 henkeä. Histo­rial­lista sekin.

- Kahden tuhannen muuttajan raja ylitet­tiin ensim­mäistä kertaa, Kimmo Niiranen kertoo.

Kun muutto ulkomaille jäi 210 hengen suurui­seksi, netto­maa­han­muutto ylsi neljän­tenä peräk­käi­senä vuotena uuteen ennätyk­seen ollen 1 811 henkilöä plussan puolella.

Pohjois-Karjalan kokonais­net­to­muut­to­voitto oli 963 henkeä, kun maan sisäinen muutto­liike ja netto­maa­han­muutto laske­taan yhteen. Pohjois-Karjala oli viidettä vuotta peräk­käin muuttovoittomaakunta.

Viime vuoden ennakol­liset tiedot eivät sisällä tietoja maahan­muut­ta­jien kansal­li­suuk­sista tai lähtö­maista. Siitä saadaan kuitenkin käsitys, kun katso­taan vuoden 2023 lopul­lisia tietoja. Tuolloin Pohjois-Karjalaan muutet­tiin 87 eri maasta. Ukrai­nasta tulleet olivat suurin maahan­muut­ta­jien ryhmä, mutta heidän osuutensa oli kuitenkin vain 30 prosenttia kaikista ulkomailta muuttaneista.

Vain Joensuun ja Outokummun väkiluvut kasvoivat

Kunta­tason tilastot sisäl­tävät muutamia pieniä yllätyksiä. Maan sisäisen muutto­liik­keen osalta kaikki maakunnan kunnat kärsivät muutto­tap­pioita Ilomantsia (+34) ja Rääkkylää (+6) lukuun ottamatta.

Maahan­muut­to­voittoa saivat kaikki muut kunnat paitsi Kontio­lahti (-1) ja Polvi­järvi (0).

- Ulkomailta tänne muutta­neista kaksi kolmas­osaa tuli Joensuuhun, mutta väkilu­kuun suhteu­tet­tuna maahan muutta­neita tuli eniten Outokum­puun, Kimmo Niiranen kertoo.

Kokonais­muut­to­voittoa sai viisi kuntaa: Joensuu (+958), Outokumpu (+110), Ilomantsi (+55), Rääkkylä (+15) ja Lieksa (+4). Ilomantsi oli saanut edellisen kerran muutto­voittoa vuonna 2009 ja Rääkkylä vuonna 2013. Luonnol­linen väestön­muutos oli negatii­vinen kaikissa muissa Pohjois-Karjalan kunnissa paitsi Kontio­lah­della (+24).

Kun huomioi­daan muutto­liike, luonnol­linen väestön­muutos ja pieni väkiluvun korjaus­termi, Pohjois-Karjalan kunnista vain Joensuun (+681) ja Outokummun (+35) kokonais­vä­ki­luku kasvoi viime vuonna.

Nyt julkis­tetut viime vuoden väestön­muu­tos­tiedot ovat ennakol­lisia ja tiedot tarken­tuvat kevään aikana. Lopul­liset synty­neitä ja kuolleita koskevat tiedot julkis­te­taan 29.4. Muutto­lii­ke­ti­lastot julkis­te­taan 9.5.

Lisätie­toja