
Myös Pohjois-Karjalan potentiaali käyttöön kansallisissa energia- ja ilmastotalkoissa
Pohjois-Karjalan kehityskulkuja energiasektorilla on tarkasteltu kolmen vaihtoehtoisen skenaarion pohjalta: Itä-Suomi osana energiaratkaisua, Ajopuu ja Taantuva idän puskurivyöhyke. Skenaariot ulottuvat vuoteen 2040.
Maakunnassa tartutaan tietenkin mieluiten ensimmäiseen vaihtoehtoon. Myönteiselle energiapolulle pääseminen edellyttää tosin valtion antamaa tuuppausta. Tärkeimpiä tekoja on 400 kilovoltin kantaverkon ulottaminen maakuntaan sekä nykyisen sähköverkon vahvistaminen, mikä vahvistaisi alueen vetovoimaa esimerkiksi uusiutuvan energian tuotannolle.
- Fingrid on tässä yksi olennainen tekijä, mutta olisi hyvä selvittää, löytyykö verkkoyhteyksille muita rakentajia. Vaatimus sähköverkkojen säävarmuudesta eli käytännössä maakaapelointi vie valtavasti jakeluverkkoyhtiöiden resursseja, joten siinä hidastaminen toisi paukkuja muuhun kehittämiseen, sanoo selvityksen teettäneen EXPRESS-hankkeen projektipäällikkö Timo Tahvanainen.
Tuulivoiman tuotannolle Pohjois-Karjala olisi erittäin hyvää aluetta, mutta tutkarajoitteet estävät rakentamisen. Maakunnan länsiosassa on myönteisiä lupia saaneita tuulivoimahankkeita, joten ne tulisi saada liikkeelle. Uusiutuvaa aurinko- ja tuulivoimaa tarvitaan vedyntuotantoon ja jatkojalosteisiin, minkä skenaariotyössä katsotaan tuovan suurimmat vaikutukset aluetalouteen. Skenaarion toteutuminen on monen tekijän summa sujuvasta raideliikenteestä alkaen.
- Ilmastokestävällä energiapolulla puuta vapautuu energiakäytöstä korkeamman jalostusasteen tuotteisiin, ja teollisuuden prosessien hukkalämmöt korvaavat polttoaineita, Tahvanainen visioi.
Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut, että Suomessa valmistuu tänä vuonna vihreän siirtymän investointeja 8,5 miljardin euron arvosta. Tahvanaisen mukaan sijoittajat hakevat tilaa rakentaa tuuli- ja aurinkovoimaa, kykyä liittyä luotettavaan ja kattavaan sähköverkkoon, puhdasta vettä elektrolyysiin ja prosessien jäähdytykseen, biomassoja tai biopohjaista hiilidioksidia sekä teollisia ympäristöjä, joissa on kasvutilaa ja kyky hyödyntää prosessin sivutuotteita.
- Pohjois-Karjala haluaa päästä samalle viivalle muun Suomen kanssa houkuttelemaan investointeja ja toteuttamaan ilmastotavoitteita.
Ainakin lähtökohta on erinomainen, koska maakunnan kokonaisenergiankäytöstä 72 % tulee uusiutuvista energianlähteistä.
Maakunnan energiaskenaariot on selvittänyt Sweco Finland Oy. Toimeksiantajana on Interreg Europe ‑ohjelman rahoittama EXPRESS-hanke, jossa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on päätoteuttajana.
Energiaskenaariotyön tulokset vaikuttavat seuraavan maakuntaohjelman valmisteluun ja niitä hyödynnetään suoraan myös Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman toteutuksessa.
Lisätietoja
projektipäällikkö Timo Tahvanainen, p. 050 443 2950, [email protected], aluesuunnittelupäällikkö Pasi Pitkänen, 0400 832 572, [email protected], vanhempi asiantuntija Petteri Värränkivi, Sweco Finland Oy, p. 044 272 9416, [email protected]