
Maakuntaliitto vaatii ilmastotavoitteiden yhtenäistämistä ja ratkaisuja Itä-Suomen energiahaasteisiin
Kansalliset ja Hinku-verkoston ilmastotavoitteet tulisi yhdenmukaistaa. Tuulivoimatuotannon esteet on poistettava Pohjois-Karjalasta ja kantaverkon rakentamista pitää vauhdittaa. Päästöttömät liikennepolttoaineet ovat tärkeitä myös alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää, että kansalliset päästötavoitteet ja Hiilineutraalit kunnat ja maakunnat ‑verkoston (Hinku) tavoitteet ja vertailuvuodet tulisi yhdenmukaistaa. Tämä helpottaisi alueellisen ilmastotyön tuloksellisuuden seurantaa kansallisen työn osana.
Hinku-verkoston tavoitteena on vähentää kasvihuonepäästöjä 80 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vertailuvuoden ollessa 2007. Parhaillaan lausuntokierroksella olevan Suomen pitkän aikavälin ilmastosuunnitelman luonnoksen tavoitteena on puolestaan vähentää päästöjä vähintään 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 lähtötasosta.
Vertailuvuodessa ja vähennystavoitteissa on siis iso ero, mikä vaikeuttaa maakuntien ja kuntien tekemän ilmastotyön vaikuttavuuden vertaamista kansalliseen tasoon ja tavoitteeseen.
Pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on Suomen ilmastolakia ohjaava asiakirja, joka määrittelee skenaarioita kasvihuonekaasupäästöjen ja ‑poistumien kehityksestä. Sen tavoitteena on, että Suomen päästöt ja nielut ovat tasapainossa vuonna 2035. Suunnitelman valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.
Tuulivoima ja 400 kilovoltin sähköverkko puuttuu
Pohjois-Karjalan näkökulmasta pitkän aikavälin ilmastosuunnitelma on merkittävä asiakirja, jonka vaikutukset ulottuvat laajasti maakunnalliseen kehittämistyöhön.
Kansallisesti voitaisiin vaikuttaa paljonkin pohjoiskarjalaiseen ilmasto- ja energiaohjelmatyöhön. Maakuntaliitto nostaa lausunnossaan esille, että Pohjois-Karjala on ainoa maakunta Itä- ja Pohjois-Suomessa, jonne ei ole rakentunut tuulivoimatuotantoa, vaikka potentiaalia on runsaasti. Maakuntakaavassa on esitetty 18 tuulivoima-aluetta, jonne voi rakentaa jopa 560 tuulivoimalaa, mutta mitään ei ole tapahtunut.
- Hankkeet eivät etene, ellei tutkavalvontaa ja tuulivoimatuotantoa yhteensoviteta. Yhteensovittaminen avaisi myös kantaverkon kehittämisen mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa ja laajemmin Itä-Suomessa, todetaan maakuntaliiton lausunnossa työ- ja elinkeinoministeriölle.
Maakuntaliitto patisteleekin, että tuulivoiman kompensaatioaluetta tulisi lähteä valmistelemaan välittömästi hallitusohjelman kirjausten mukaisesti.
- Tuulivoiman kompensoinnista olisi tutkitusti hyötyä koko Suomen energiasektorin kehittämiselle ja siihen liittyville lukuisille puhtaan teollisuuden investoinneille.
Pohjois-Karjalasta puuttuu myös 400 kilovoltin sähköverkko. Tämän niin sanotun kantaverkon laajentaminen Pohjois-Karjalaan on on ensisijainen ja välttämätön kehittämistoimenpide sähkönsaannin turvaamiseksi sekä sähkön tuotannon ja kulutushankkeiden investointien mahdollistamiseksi.
Polttomoottoriautojen myyntiä jatkettava vuoteen 2045
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto näkee tärkeänä, että liikenteen polttoaineissa panostettaisiin päästöttömiin synteettisiin ja biopolttoaineisiin. Näin polttomoottoriautojen myynti voitaisiin mahdollistaa vuoteen 2045 saakka, mikä vaikuttaisi henkilöautoilun jatkumiseen myös harvaan asutulla alueilla, joilla ei ole tarjolla julkista liikennettä.
- Nämä alueet ovat samalla monesti myös suurimman työttömyyden ja heikoimman toimeentulotason alueita. Toisin sanoen polttomoottoriautojen käytön jatkuminen antaisi lisäaikaa siirtymälle kohti vähäpäästöistä henkilöautoliikennettä ja samalla ehkäisisi liikenneköyhyyden lisääntymistä.
Lisätietoja






