Kannan­otto: Kohee­sio­po­li­tii­kalla tasapai­noista kasvua koko Suomelle

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvot­te­lu­kunta kiittää valtio­neu­vostoa selkeästä kanna­no­tosta, jossa tunnis­te­taan kohee­sio­po­li­tiikan alueläh­töi­syys, rahoi­tuksen ennakoi­ta­vuus sekä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden (NSPA) erityis­ra­hoi­tuksen merkitys.

Pidämme tärkeänä, että Suomi puolustaa näitä periaat­teita rahoi­tus­neu­vot­te­luissa. Samalla esitämme valtio­neu­vos­tolle, EU parla­men­tille ja komis­siolle seuraavat täsmen­nykset ja konkreet­tiset toimet, jotta Kansal­linen ja alueel­linen kumppa­nuus­suun­ni­telma vahvistaa koko EU:n ja Suomen alueiden kehitystä.

Kohee­sio­po­li­tiikan tulee perustua monita­soi­seen hallin­toon ja kumppa­nuu­teen. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvot­te­lu­kunta tukee komis­sion esitystä parla­men­tille marras­kuussa 2025 täydentää NRP-asetusta COM (2025) 565 final/2 siten, että horison­taa­li­siksi periaat­teiksi oikeus­val­tio­pe­ri­aat­teen ja EU:n ihmisoi­keus­asia­kirjan rinnalle noste­taan kumppa­nuus ja monita­soinen hallinto.

Maakunnan liitoilla tulee olla selkeä vastuu EU:n 2028–2034 jaetun hallinnon ohjel­mien suunnit­te­lussa, päätök­sen­teossa ja täytän­töön­pa­nossa. Maakunnan liitot vastaavat Alueke­hi­tys­lain §17 mukaan alueke­hit­tä­misen strate­gi­sesta kokonai­suu­desta. Maakun­tien liitot eivät voi olla mukana vain varmis­ta­massa Kansal­lisen ja alueel­lisen kumppa­nuus­suun­ni­telman hyväk­syt­tä­vyyttä. Maakun­tien liittojen tulee olla tasave­roinen ja vaikut­tava kumppani valtio­toi­mijan rinnalla kansal­lisen suunni­telman valmis­te­lussa ja niillä tulee olla johtava rooli ohjelman alueel­li­sesta valmistelusta.

Kumppa­nuus­suun­ni­tel­massa on oltava paitsi kansal­lisia ja sekto­ri­koh­taisia, niin myös alueel­lisia lukuja (chapter). Tällä hetkellä alueel­liset luvut ovat vain kumppa­nuus­suun­ni­telman mahdol­li­suus. Esitämme asiaa koskevaa muutosta EU-asetukseen COM (2025) 565 final/2 artiklaan 21 siten, että sana ”tarvit­taessa” poistetaan.

Suomen tulee tavoi­tella nykyta­soon verrat­tavaa, koko ohjel­ma­kau­delle 500 miljoonan euron (käyvin hinnoin) suuruista NSPA-rahoitusta. NSPA-tuki perustuu Suomen EU-liittymissopimukseen ja SEUT artiklaan 174. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvot­te­lu­kunta yhtyy valtio­neu­voston kantaan, jonka mukaan NSPA-erityisrahoitus tulee turvata myös jatkossa. Esitämme pohjoisten harvaan asuttujen alueiden kirjausta EU-asetukseen COM (2025) 565 final/2 varojen­ja­ko­pe­rus­teeksi turva­tak­semme Suomen mahdol­li­simman suuren kohee­sio­saannon ja liitty­mis­so­pi­muksen velvoitteet.

Helsin­gissä, 10 joulu­kuuta 2025

Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta

Lisätie­toja