
Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmää ajetaan turvallisemmaksi, toimivammaksi ja kestävämmäksi
Elinkeinoelämän tarpeet, saavutettavuus, huoltovarmuus ja turvallisuus korostuvat vuoteen 2040 tähtäävässä Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Suunnitelmassa esitetään liikennejärjestelmän nykytila sekä määritetään tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet tuleville vuosille. Maakuntahallitus päätti asettaa suunnitelman luonnoksen lausunnoille 28.2.2026 saakka.
Suunnitelman kehittämistoimenpiteitä ovat:
- Karjalan radan kehittäminen ja pääväylien (Vt 6, Vt 9 ja Vt 23) parantaminen.
- JOJO-joukkoliikenteen kehittämisohjelma ja liityntäyhteydet.
- Alemman tieverkon kunto ja yksityisteiden toimintamalli.
- Raskaiden käyttövoimien lataus-/tankkausverkon kehittäminen.
Nykyinen liikennejärjestelmäsuunnitelma otettiin käyttöön vain viisi vuotta sitten, mutta se vanhentui nopeasti epävakaaksi muuttuneen maailmantilanteen takia. Erityisesti Itä-Suomen liikenteellinen asema on haastava. Uudessa suunnitelmassa tarkastellaankin vahvemmin huoltovarmuuteen liittyviä asioita, kuten liikenteen varaväyliä ja kriisinkestävyyttä.
Lisäksi siinä vastataan kansallisessa liikennepolitiikassa tapahtuneisiin muutoksiin sekä tulevaisuuden haasteisiin, kuten Pohjois-Karjalan saavutettavuuteen sekä kestävämpään liikenteeseen ja logistiikkaan. Uusiutuvat käyttövoimat sekä joukkoliikenne, pyöräily ja kävely tunnistetaan paremmin.
Maakunnallinen edunvalvonta lähtee siitä, että Joensuusta pääsee pääkaupunkiseudulle alle kolmessa tunnissa. Yhtenä turvallisuustavoitteena on, että kaupungeissa, kuntakeskuksissa ja isoissa taajamissa liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden määrä puolittuu vuoden 2022 tasosta.
Seudulliset aiesopimukset tukevat liikennejärjestelmätyötä
Maakuntahallitus päätti hyväksyä liikennejärjestelmän kehittämisen aiesopimukset Joensuun seudun, Keski-Karjalan seudun ja Pielisen Karjalan seudun kanssa.
Joensuun seudulla painopisteet ovat mm. maankäytön ja liikenteen yhteistyö, työpaikkojen saavutettavuus, joukkoliikenteen kehittäminen, logistiikan tehostaminen ja arkiliikkumisen edistäminen.
Keski-Karjalassa painotetaan viisasta liikkumista, henkilökuljetusten ja palveluiden yhteensovittamista, matkailuliikenteen kehittämistä, tavaraliikennettä sekä vaihtoehtoisia käyttövoimia.
Pielisen Karjalassa keskitytään turvallisiin ja kestäviin arjen matkoihin, logistiikan turvaamiseen ja tehostamiseen sekä yhteistyön toimintamallien kehittämiseen.
Kansalliseen kulttuuripolitiikkaan linjakkuutta
Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt mielipiteitä Suomen kulttuuripoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelmasta. Maakuntahallitus sai tiedoksi maakuntaliiton evästykset ministeriölle. Maakuntaliitto kannattaa toimenpideohjelmassa mainitun ylivaalikautisen toimielimen perustamista – näin kulttuuripolitiikkaan saataisiin strategista tekemistä ja poukkoilevasta rahoituksesta päästäisiin eroon.
Alueille tulisi antaa enemmän tilaa itsenäisille ratkaisuille ja uusille kokeiluille, jotka tukisivat kulttuuripalveluiden saavutettavuutta sekä toisivat töitä alan ammattilaisille. Esimerkiksi Itä-Suomessa voisi toteuttaa erilaisia pilottikokeiluja, kuten kiertäviä ja usean kunnan yhteistyönä toteutettavia kulttuuripalveluita sekä kylien ja kuntien vajaakäyttöisten tilojen valjastamista kulttuurikäyttöön.
Kuvauspaikkojen etsimiseen tukea
Maakuntahallitus päätti hyväksyä uudet maakunnallisen audiovisuaalisen alan tuotantokannustimen ehdot. Sääntöjen päivitys tuli ajankohtaiseksi Itä-Suomen elokuvakomission toiminnan siirryttyä maakuntaliittoon.
Av-tuotantokannustimen yleisiin ehtoihin on lisätty kuvauspaikkojen etsintätuki. Sitä voidaan myöntää Pohjois-Karjalaan suunnitteilla olevan elokuvan, TV- tai suoratoistosarjan kuvauspaikkojen etsintään. Tuki myönnetään tuotantoyhtiölle paikallisen työvoiman käyttämiseen. Tuen suuruus on enintään 1 500 euroa tuotantoa kohden.
Maakuntahallitus kokoontuu seuraavan kerran 26.1.2026.
Lisätietoja
Maakuntahallituksen puheenjohtaja Katja Asikainen, [email protected], p. 044 314 1324, maakuntajohtaja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, [email protected], liikenneasiantuntija Jyrki Suorsa, p. 050 466 8511, [email protected], aluesuunnittelujohtaja Pasi Pitkänen, p. 0400 832 572, [email protected], kulttuuriasiantuntija Hannele Autti, p. 050 439 8104, [email protected]



