Vain kolmannes nuorista maahan­muut­ta­jista uskoo jäävänsä – työmah­dol­li­suudet kotou­tu­misen kriit­tinen tekijä

Yli 1 200 maahan­muut­tajaa kertoi kokemuk­sis­taan ja ajatuk­sis­taan Pohjois-Karjalasta. Tyyty­väi­simpiä ovat eläkeiässä olevat, mutta alle 30-vuotiaista vain kolmannes uskoo jäävänsä nykyi­seen asuinkuntaansa.

Työn saaminen on vaikeaa, ja työpai­kalla osa kolle­goista epäilee aluksi ammattitaitoani.

Luulen, että olen tehnyt täällä kauniissa kaupun­gissa jo kaiken, mitä voin. Tarvitsen tulevai­suu­dessa enemmän työmah­dol­li­suuksia, joita tällä kaupun­gilla ei ole. Lisäksi haluaisin tavata avoimia ja ilmai­su­ky­kyisiä ihmisiä.

Kyse on lähinnä työn saami­sesta ja siitä, että tuntee olevansa jumissa, eikä ole varaa mihinkään.

Heikot työnsaan­ti­mah­dol­li­suudet nousivat RUSTIK-hankkeen tutki­muk­sessa keskei­seksi kotou­tu­mista vaikeut­ta­vaksi tekijäksi. Myös kieli­tai­dolla on suuri merkitys – niin maahan­muut­ta­jien kuin pohjoiskarjalaisten.

- Tulokset näyttävät, että täällä ei pärjää, jos ei osaa suomen kieltä. Eli ei saa työtä ja myös osallis­tu­minen yhtei­söl­li­siin toimin­toihin, kuten harras­tuk­siin vaikeutuu. Maakunnan toimi­joiden olisikin hyvä miettiä saavu­tet­ta­vuutta ja lisätä muunkie­listä viestintää laajasti erilai­siin palve­luihin, sanoo projek­ti­pääl­likkö Aura Liski.

Lähes kolmannes kokenut rasismia

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto osallistui vuosina 2023–2025 Horisontti Eurooppa ‑rahoit­tei­seen RUSTIK-hankkeeseen, jossa kehitet­tiin Pohjois-Karjalassa asuvien yli 18-vuotiaiden maahan­muut­ta­jien kotou­tu­mista ja palve­lu­tar­peita mittaava kysely. Kysely toteu­tet­tiin syys-marraskuussa 2025 ja siihen vastasi 1 235 henkilöä. Maakun­nassa asuu noin 8 500 yli 18-vuotiasta vieraskielistä.

Kyselyn teemoja olivat mm. kunnal­listen palve­luiden käyttö, osalli­suuden kokemus, luottamus yhteis­kun­taan ja viihty­vyys Pohjois-Karjalassa.

Tulokset antavat mielen­kiin­toista tietoa. Esimerkiksi:

• 29 % vastaa­jista on kohdannut rasismia Pohjois-Karjalassa.
• Vain 55 % vastaa­jista tuntee, että heitä kohdel­laan yhden­ver­tai­sesti suoma­laisten kanssa Pohjois-Karjalassa.
• Vain 55 % 65-vuotiaista ja sitä vanhem­mista naisista kokee päivit­täisen elämänsä turval­li­seksi Pohjois-Karjalassa.
• Nuorista 18–29-vuotiaista naisista vain 50 %:lla on suoma­laisia ystäviä ja vain 40 %:lla harras­tuksia, joissa he tapaavat suomalaisia.
• Vain 51 % nuorista 18–29-vuotiaista naisista tietää, mistä hakea apua, jos joutuu rikoksen uhriksi.
• Vain 33 % 18–29 vuotiaista nuorista ajattelee asuvansa nykyi­sessä asuin­kun­nas­saan vielä viiden vuoden kuluttua. 

Työkalu palve­luiden kehittämiseksi

Kyselyn tulok­sista tuote­taan jokai­selle Pohjois-Karjalan kunnalle oma raport­tinsa, joka antaa kokonais­kuvan kunnassa asuvien maahan­muut­ta­jien vastauk­sista. Osa maakun­nal­li­sista tulok­sista julkais­taan Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton verkko­si­vuilla, jossa tuloksia pääsee tarkas­te­le­maan eri tausta­muut­tujia vasten.

- Tulosten avulla kunnat sekä maakun­nal­liset toimijat voivat kehittää kotou­tu­mis­pal­ve­luja, ohjata rahoi­tusta, tehdä aloit­teita ja suunni­tella kohden­net­tuja toimia vastaa­maan esille tullei­siin tarpei­siin, Aura Liski toteaa.

Lisäksi hankkeessa tarkas­tel­tiin kotou­tu­mis­lain kokonai­suu­dis­tuksen vaiku­tuksia kuntien palve­luihin haastat­te­le­malla yhden­toista pohjois­kar­ja­laisen kunnan kotou­tu­misen vastuuhenkilöitä.

Kotou­tu­mis­la­ki­uu­distus siirsi kotou­tu­misen edistä­misen kokonais­vas­tuun kunnille vuoden 2025 alussa. Tutki­muksen tulokset antavat tietoa kotou­tu­mis­pal­ve­lujen järjes­tä­mi­sestä, haasteista ja onnis­tu­mi­sista Pohjois-Karjalan kunnissa.

Lisätie­toja