Yliopiston rehtori Tapio Määttä puhuu foorumin yleisölle.

Satojen miljoo­nien eurojen kehit­tä­mis­ko­ko­nai­suus käyntiin Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalasta löytyy ratkai­suja myös maail­man­laa­jui­siin haastei­siin. Maakunnan kansain­vä­listä huippuo­saa­mista edustavat metsä- ja biokier­to­ta­lous, fotoniikka ja mineraalitalous.

Pohjois-Karjalan alueke­hit­tä­misen tärkeimmän työkalun, Pohjois-Karjala-ohjelman toimeen­pano on käynnis­tynyt. Itä-Suomen yliopis­tolla 31.3. pidetyn avaus­foo­rumin otsikko kertoi noin sadalle kuuli­jalle olennaisen ohjelman tavoit­teesta: Pohjois-Karjala uudistuu – kasvua, hyvin­vointia ja kestävää tulevaisuutta.

Seuraavan neljän vuoden aikana Pohjois-Karjalalla on käytös­sään julkista rahaa karkeasti arvioiden 600 miljoonaa euroa erilai­siin kehit­tä­mis­toi­miin. Pohjois-Karjala-ohjelmassa määri­tel­lään, mihin asioihin on syytä panostaa.

Maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Katja Asikaisen mukaan alueke­hit­tä­misen tarkoi­tuk­sena on tunnistaa ja tukea niitä kehitys­kul­kuja, jotka vievät maakuntaa eteen­päin. Siinä samalla maakunnan rooli vahvistuu niin kotimaassa kuin maailmalla.

- Meidän pitää keskittyä asioihin, joissa olemme hyviä, mutta samalla meidän pitää olla avoimia monia­lai­selle yhteis­työlle. Kun monia­lai­suus ja Suomen onnel­lisin kansa yhdis­tyvät, meillä on kaikki edelly­tykset onnistua, Katja Asikainen sanoi.

Vahvuuk­siin nojaa­mista sanotaan EU-kielellä älykkääksi erikois­tu­mi­seksi. Pohjois-Karjalasta löytyy kansain­vä­listä huippuo­saa­mista metsä- ja biokier­to­ta­lou­dessa, fotonii­kassa ja mineraalitaloudessa.

- Nämä ovat niitä aloja, joissa ratko­taan ihmis­kunnan suuria haasteita, maakun­ta­liiton elinkeino- ja innovaa­tio­asian­tun­tija Maarit Siitonen totesi.

Jokainen pelaaja tärkeä

Pohjois-Karjala-ohjelma sisältää vuoteen 2045 ulottuvan Pohjois-Karjalan strate­gian, vuodet 2026–2029 käsit­tävän POKAT-maakuntaohjelman sekä älykkään erikois­tu­misen strate­gian. Maakun­taoh­jel­malla ei ole omaa budjettia, rahoitus tulee mm. EU:lta ja valtiolta.

Ohjelman ytimessä on 11 teema- ja asian­tun­ti­ja­ryhmää ja kolme yhteis­työ­foo­rumia, joissa on yhteensä 192 eri alojen asian­tun­tijaa. Niiden tehtä­vänä on mm. edistää ja seurata alansa kehit­tä­mis­ta­voit­teiden toteutumista.

Käytännön kehit­tä­mistyö tapahtuu pääsään­töi­sesti hankkeiden kautta, viime maakun­taoh­jel­ma­kau­della rahoi­tusta saivat eniten Itä-Suomen yliopisto, Euroopan metsäins­ti­tuutti EFI, Karelia-ammattikorkeakoulu, Joensuun kaupunki ja Business Joensuu.

- Jokainen organi­saatio on tärkeä, mutta roolit ovat erilaiset. Maakun­ta­liiton roolina on koota pelaajat, maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen vertasi alueke­hit­tä­mistä joukkueurheiluun.

Foorumi oli samalla yhden aikakauden päätös. Kuuden maakun­taoh­jelman laadintaa johtanut alueke­hi­tys­joh­taja Eira Varis siirtyy uusien haasteiden pariin kuluvan vuoden aikana.

- Maakunnan kehit­tä­minen on pitkä­jän­teistä yhteis­toi­mintaa, jossa aina raken­ne­taan uutta olemassa olevan päälle. Jokainen maakun­taoh­jelma on ollut edellistä parempi, mutta tämä jää nyt minun osalta viimei­seksi, Eira Varis kertoi.

Lisätie­toja