Koheesiopolitiikan tulee vahvistaa paikallista yrittäjyyttä ja osaamista
Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta painottaa kannanotossaan EU:n koheesiopolitiikan roolia alueellisen elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistajana. Neuvottelukunta pitää erittäin tärkeänä, että Itä- ja Pohjois-Suomen erityispiirteet – kuten pitkät etäisyydet ja harva asutus – säilyvät EU:n koheesiopolitiikassa tunnustettuina myös tulevalla ohjelmakaudella.
Koheesiopolitiikka on ennen kaikkea strategista ja pitkäjänteistä kehittämistä ja investointeja.
– Koheesiopolitiikka ei ole kriisirahoitusta, vaan investointi yhteiseen tulevaisuuteen, neuvottelukunta muistuttaa.
Maakunnat odottavat koheesiopolitiikan tukevan jatkossakin pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa, osaamiseen perustuvaa kehitystä sekä TKI-infrastruktuurin vahvistamista. Vain siten voidaan nostaa tutkimus- ja kehitysinvestoinnit neljään prosenttiin BKT:sta.
– Itä- ja Pohjois-Suomessa yritysrahoituksen saatavuus on paikoin leimallisen haasteellista johtuen talouden epävarmuudesta ja vakuuksien ehdoista, mikä voi rajoittaa muun muassa viennin kasvun mahdollisuuksia. Näiden pullonkaulojen purkaminen edellyttää johdonmukaista yhteistyötä maakuntien, kansallisen tason ja EU:n välillä.
Neuvottelukunta pitää tervetulleina komission painotuksia alueiden roolin vahvistamisesta ohjelmamuutoksissa ja tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. Maakunnilla on paras paikallistuntemus ja kyky sovittaa yhteen alueellisia ja kansallisia tavoitteita.
– Siksi on tärkeää varmistaa alueiden osallistuminen sekä nykyisten ohjelmien uudelleensuuntaamiseen että uuden ohjelmakauden suunnitteluun. Myös OECD suosittelee alueille vahvaa roolia ohjelmien suunnittelussa ja toimeenpanossa.
Neuvottelukunta edellyttää, että mahdolliset rahoitussiirrot uusiin painopisteisiin – kuten puolustukseen ja energiasiirtymään – toteutetaan maakunnallisten kehysten sisällä. Näin varmistetaan, että toimet vastaavat paikallisiin tarpeisiin.
Lisätietoja
