Ilmakuva Puhoksesta, jossa koheesiorahoituksella saatu kehitystä aikaan.

Maakun­ta­hal­litus: Pohjois-Karjalalle kuuluvia varoja ei tule siirtää muille alueille

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto edellyttää, että Suomen kansal­linen valmis­telu EU:n monivuo­tisen rahoi­tus­ke­hyksen 2028–2034 osalta tehdään aidosti alueläh­töi­sesti. Maakunnat on otettava heti mukaan valmis­te­luun, jotta rahoi­tuksen kohden­ta­minen vastaa eri alueiden tarpeita.

Esimer­kiksi Pohjois-Karjalalle kuuluvaa EU-rahoitusta ei tule ohjata muille alueille tai muihin tarkoi­tuk­siin kansal­li­silla päätöksillä.

- Suomen tulee noudattaa EU-liittymissopimuksen kirjausta harvan asutuksen tuen korva­mer­kin­nästä ja varmistaa, että itäisten raja-alueiden elinvoimaa tuetaan puolus­tuksen lisäksi myös kehit­tä­mis­toi­milla, maakun­ta­liiton kanna­no­tossa edellytetään.

Yli puolet Suomen saamasta kohee­sio­ra­hoi­tuk­sesta perustuu harvaan asuttujen alueiden kritee­riin, ja sen avulla on vahvis­tettu elinvoimaa erityi­sesti idässä ja pohjoisessa.

Maakunta ja hyvin­voin­tialue on eri asia

Kannan­oton lisäksi uuden maakun­ta­hal­li­tuksen ensim­mäi­sessä kokouk­sessa otettiin kantaa maan halli­tuksen esityk­seen, joka koskee hyvinvointi- ja maakun­ta­ja­ko­lain muuttamista.

Lausun­nos­saan Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto näkee hyvänä esitettyä ratkaisua, jossa hyvinvointialue- ja maakun­ta­ja­ko­laki eriytetään.

- On erittäin kanna­tet­tavaa, ettei jatkossa hyvin­voin­tia­lue­ja­ko­laissa enää säädet­täisi maakun­ta­jaosta. Näin maakun­ta­jako ei muuttuisi mahdol­lisen hyvin­voin­tia­lue­jaon muutosten seurauk­sena, maakun­ta­liitto lausuu.

Maakun­ta­liiton mukaan kynnyksen maakun­ta­jaon muutta­mi­seen tulee olla korkea, sillä maakunnat ovat vakiin­nut­ta­neet asemansa toimin­nal­li­sina alueina ja toimivat myös valtion aluejaon ja tilas­toa­lue­ja­kojen pohjana. Suurin huole­naihe on hyvin­voin­tia­lueiden toimintakyky:

Siirty­mä­ta­saus leikkaa Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lueen rahoi­tusta yhteensä 57,7 miljoonaa euroa pelkäs­tään vuonna 2026. Siirty­mä­ta­sauksen poisto antaisi Pohjois-Karjalan hyvin­voin­tia­lu­eelle muiden alueiden kanssa yhden­ver­taiset resurssit sosiaali‑, terveys‑, ja turval­li­suus­pal­ve­luiden järjestämiseen.

Lisätie­toja

Maakun­ta­hal­li­tuksen puheen­joh­taja Katja Asikainen, [email protected], p. 044 314 1324, maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, p. 050 357 7739, [email protected], alueke­hi­tys­joh­taja Eira Varis, p. 050 307 4806, [email protected], yhteys­joh­taja Jarno Turunen, p. 040 081 8352, [email protected]