Metsäteollisuus ja elintarvikeala toivat kasvua, mutta teollisten työpaikkojen kokonaismäärä laski loivasti
Teollisten työpaikkojen määrä laski vuonna 2024 lähes pari prosenttia Pohjois-Karjalassa. Lasku loiveni edellisestä vuodesta, mutta erityisesti Keski-Karjalassa yritysten konkurssit ja lopettamiset tekivät rumaa jälkeä. Abloy menetti suurimman työnantajan valtikan Medisizelle.
Pohjois-Karjalan teollisten työpaikkojen määrä jatkoi viime vuonna hidasta laskuaan. Vuoden 2024 lopussa maakunnassa oli 10 655 teollista työpaikkaa, mikä oli 182 työpaikkaa (-1,7 %) vähemmän kuin vuonna 2023.
Maakuntaliiton kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen toteaa, että kehitys oli odotuksia myönteisempi, mm. suuret teollisuuden yhtiöt ja toimipaikat pitivät hyvin pintansa eikä suuria miinuksia tullut. Metsäteollisuudessa työpaikat kasvoivat vajaalla 30:llä, mikä oli iloinen yllätys. Metsäteollisuudessa työskenteli 1 723 henkilöä.
- Voi sanoa, että Pohjois-Karjala elää edelleen metsistä. Maakunnan metsistä saatiin viime vuonna kantorahatuloja 358 miljoonaa euroa eli kasvua oli yli 20 prosenttia vuoteen 2023 verrattuna. Aluetalous on selkeästi hyötynyt alan kasvun myötä myös merkittävistä puunmyyntituloista eli perinteinen metsäsektori kaikkine kerrannaisvaikutuksineen on edelleen tärkeä elinkeino maakunnassa, mikä varsinkin näinä aikoina merkitsee todella paljon, Seppo Tiainen toteaa.
Metsäteollisuuden lisäksi parikymmentä uutta työpaikkaa tuli elintarviketeollisuuteen, joka työllisti kaikkiaan 1 101 henkilöä.
Konkursseja koko maan tasoa enemmän
Maakunnan teolliset työpaikat ovat vähentyneet reilulla 3 300:lla viimeisen 18 vuoden aikana. Viime vuonna moni joutui lyömään hanskat tiskiin pakon edessä.
- Työpaikkoja valitettavasti menetettiin muun muassa konkurssien aiheuttamien lopettamisten myötä. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna tapahtui Pohjois-Karjalassa 16 teollisuuden konkurssia, mikä oli koko maata suhteellisesti suurempi määrä, Seppo Tiainen kertoo.
- Esimerkiksi Keski-Karjalan seutukunnassa oli raju, lähes sadan työpaikan menetys eli enemmän kuin joka kymmenes työpaikka poistui muun muassa yritysten lopettamisten takia samana vuonna.
Metalliteollisuudessa oli viime vuonna 4 362 työpaikkaa (-2,5 %) ja kumi- ja muoviteollisuudessa 1 232 työpaikkaa (-3,8 %).
- Toimialojen sisällä oli myös myönteistä kehitystä nähtävissä ja kyse kokonaismuutoksessa oli lähinnä eräiden keskisuurten yksiköiden lopettamisista. Liian pitkälle meneviä negatiivisia johtopäätöksiä ei siis kannata tehdä perinteisen vahvoilla toimialoilla.
Maakunnan teollisuuden liikevaihto oli 3,6 miljardia euroa, laskua 0,6 % vuoteen 2023 verrattuna.
Uusia työpaikkoja Ilomantsiin, Liperiin ja Lieksaan
Pohjois-Karjala kunnissa työpaikkakehitys oli epäyhtenäistä. Myönteisintä kehitystä nähtiin Ilomantsissa (+8,5 %), Liperissä (+6,9 %) ja Lieksassa (+4,2 %). Suurimmat menetykset puolestaan tapahtuivat Kiteellä (-13,4 %) , Outokummussa (-8,5 %) sekä suhteellisesti myös Polvijärvellä (-16.7 %) ja Rääkkylässä (-14,3 %).
Maakuntakeskus Joensuu menetti hieman työpaikkoja.
- Kaupunki on kuitenkin selvinnyt talouden reunaehdot huomioiden hyvin. Varsinkin suurimmat teolliset toimipaikat ovat säilyttäneet hyvin työpaikkatason ja uusia kasvavia yrityksiä on nousussa tuoden toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Joensuussa on edelleen lähes 5 000 teollista työpaikkaa ja miinusta tuli vain 45 työpaikan verran.
Medisize nousi suurimmaksi työnantajaksi
Maakunnan suurimman teollisuuden työnantajan kärkipaikka vaihtui viime vuonna, kun Kontiolahdella toimiva muovituoteyritys Medisize Oy kiilasi Abloy Oy:n Joensuun lukkotehtaan ohi. Medisizellä työskentelee noin 700 henkilöä.
Teollisuuden suurtyöllistäjiä ei ole maakunnassa kovinkaan monta. Keskimäärin maakunnan yrityksissä on 14 työntekijää. Lähes puolet (46 %) maakunnan yrityksistä on niin sanottuja nyrkkipajoja, jotka työllistävät vain yrittäjän itsensä.
Pohjois-Karjalan teollisuusyritysten työpaikkakehitykseen voi tutustua maakuntaliiton verkkosivuilla.
Lisätietoja
