Pohjois-Karjala – Euroopan Helsinki

Helsingin kaupungin pääeko­no­misti Mikko Kiesi­läinen kommentoi Suomen tilan­netta sangen oudosti (HS, 4.2.). ”Uhkana on, että Suomesta tulee Euroopan Pohjois-Karjala. Tarkoitan tilan­netta, jossa sekä maan talous että asukas­määrä kutis­tui­sivat. Se voisi johtaa negatii­vi­seen, itseään ruokki­vaan kierteeseen.”

Yhdessä kommen­tissa on pielessä sekä talouden arvio että arvio negatii­vi­suuden kierteestä.

Pohjois-Karjalan talous kasvoi viime vuonna merkit­tä­västi, ja positii­viset uutiset inves­toin­neista, koulu­tus­pai­koista, opiske­li­joiden hakija­mää­ristä, muutto­liik­keestä ja matkailun kovasta kasvusta seura­sivat toisiaan. Meillä itseään ruokkiva positii­vi­suuden kierre saa koko ajan vauhtia.

Mitä jos Pohjois-Karjalasta tulisi Euroopan Helsinki? Helsinki haluaa strate­giansa mukaan muun muassa olla maailman paras ja yhden­ver­taisin paikka oppia, joka on yhden­ver­tainen ja kansain­vä­linen ja jossa vastuul­linen talous on kestävän kasvun perus­tana. Lisäksi kaupunki haluaa ottaa kunnian­hi­moista ilmas­to­vas­tuuta ja tehdä luonnonsuojelua.

Mehän olemme jo kaikkea tätä.

Pohjois-Karjalan kouluissa ja varhais­kas­va­tuk­sessa työsken­telee koulu­tus­maa­kunnan ansiosta päteviä ammat­ti­laisia, sillä meillä ei suurkau­pun­kien suurta opetta­ja­pulaa vielä ole. Euroo­passa on hyvin harvi­naista, että luokan­opet­tajat ovat maistereita.

Pohjois-Karjalassa vastuul­linen talous on ollut kasvun perus­tana aina, koska vaihtoeh­toja ei ole ollut. Olemme esimer­kiksi sotessa joutu­neet toimi­maan paljon pienem­mällä rahalla kuin muut alueta­louden vuoksi. Innova­tii­viset hankinnat ja talouden proses­si­te­hok­kuus on osattu täällä jo pienvil­je­li­jä­ta­louden aikaan, sillä täällä on opittu elämään suu säkkiä myöten.

Meille velka on ollut paha enemmän kuin hyvä, ja se näkyy esimer­kiksi kuntien vähäi­senä velkaan­tu­mi­sena. Pohjois-Karjalan vastuul­li­sesta talou­desta olisi hyvä koko Euroopan oppia.

Kunnian­hi­moinen ilmas­to­po­li­tiikka on meille itses­tään­sel­vyys. Meidän tavoite on olla hiili­neut­raali 2030, kun EU:n tavoite on 2050. Haluamme käyttää uusiu­tuvaa energiaa vuonna 2040 yli 80 prosenttia, kun EU haluaa 27 prosenttia.

Eivätkä nämä ole meille vain tavoit­teita, vaan toimijat ihmisistä yrityk­siin tekevät koko ajan vastuul­lisia valin­toja ja inves­toin­teja. Pohjois-Karjala haluaa tehdä toimet siten, että ihmiset voivat täällä asua ja elää. Ei pakolla tai kurit­ta­malla vaan kannus­ta­malla, innos­ta­malla ja tekno­lo­gian avulla.

Vuonna 2022 me emme sorru vastak­kai­na­set­te­luun. Tiedämme, että menes­tyvä maa tarvitsee menes­tyvän pääkau­pungin ja menes­tyvät maakunnat.

Suomen peli on aina yhteis­peliä, ja tässä yhteis­pe­lissä me hoidamme oman roolimme. Se rooli on edellä­kä­vijän rooli, jossa voimme olla Euroopan paras.

Tämä kirjoitus on julkaistu ensim­mäisen kerran Sanoma­lehti Karja­laisen Kolumnivieras-palstalla 25.2.2022.