On helpompaa rikkoa kuin rakentaa

Koko maailma järkkyi helmi­kuun lopussa, kun Venäjä aloitti sodan Euroo­passa hyökkää­mällä Ukrai­naan. Maailma on nyt hyvin erilainen paikka kuin helmi­kuun alussa.

Tämä edellyttää Pohjois-Karjalassakin lukuisia toimia. Ensisi­jaisen tärkeää on auttaa kaikin keinoin ukrai­na­laisia, sillä sota on aina ensisi­jai­sesti inhimil­li­syyden kriisi. Tähän työhön ihmiset, kunnat, yritykset ja järjestöt ovat lähte­neet vauhdilla.

Ihmisten autta­mi­sen­halu on ollut liikuttavaa.

Toiseksi meidän on katsot­tava tulevai­suu­teen uusin silmin, sillä vuosia esillä olleet Venäjän-mahdollisuudet on tuhottu pitkäksi aikaa.

Pohjois-Karjalassa on tehty raja-alueyhteistyötä kymmeniä vuosia. Yhteis­työllä on mahdol­lis­tettu raja-alueiden talou­del­lista ja sosiaa­lista kehitystä edistä­mällä liikku­mista, ratkai­se­malla yhteisiä pulmia ja paran­ta­malla kestävän kehityksen edellytyksiä.

EU:n lisäksi Suomen valtio ja Venäjä ovat panos­ta­neet ohjel­miin merkit­täviä rahasummia. Ohjel­ma­ra­hoi­tuk­sella on tehty paljon – on kunnos­tettu rajan­yli­tys­paik­koja ja niille johtavia teitä, tuettu lukuisia kulttuuri‑, ympäristö- ja liike-elämän kehit­tä­mis­hank­keita, ja paljon muuta.

Uudelle ohjel­ma­kau­della panos­tuksen suuruus olisi ollut 56 miljoonaa euroa.

Raja-alueyhteistyö on ollut pohjim­mil­taan rauhan­työtä. Lukuisten kuntien, yhdis­tysten, kansa­lais­jär­jes­töjen ja oppilai­tosten välinen yhteistyö on luonut ensiar­voisen tärkeää dialogia rajan molemmin puolin ja lisännyt tietä­mystä eri kulttuu­rien välillä.

Alueel­lisen yhteis­työn paras puoli onkin ollut se, että toimiva paikal­linen yhteistyö on toiminut kaikkialla maail­massa rauhaa ylläpi­tä­vänä toimintana.

Venäjän päätös aloittaa sota tuhosi tämän yhteis­työn ajaksi, jonka pituutta emme tiedä. Yhteis­työn päätty­misen suurin kärsijä on Venäjän kansa, joka on yhteis­työstä paran­tu­neiden olosuh­teiden ansiosta eniten hyötynyt.

Suomi ja Pohjois-Karjala menes­tyvät osana läntistä maailmaa muutenkin.

Pohjois-Karjalassa on siis suunnat­tava katseet vahvemmin muualle kansain­vä­li­sessä toiminnassa.

Venäjän-panostukset suunna­taan nyt muihin kansain­vä­li­siin kumppa­nuuk­siin kuten Japaniin, Norjaan, Ruotsiin ja lukui­siin EU-maihin.

Olemme jo alusta­vasti keskus­tel­leet USA- ja Afrikka-yhteistyöstä. Yhteistyö kannattaa jatkossa suunnata maihin, joiden demokratia- ja ihmisoi­keus­ti­lanne on hyvä tai kehit­ty­mässä vahvasti oikeaan suuntaan.

Läntisen demokra­tian maissa kehitys on jatkossa vahvaa erityi­sesti osaamista vaati­villa toimia­loilla, joten Pohjois-Karjalan kannattaa olla tässä kehityk­sessä mukana.

Venäjän johto valitsi sodan, vaikka se olisi yhteis­työn ja demokra­tian kautta voinut saada kaiken.

Kirjoitus on julkaistu ensim­mäisen kerran Sanoma­lehti Karja­laisen Kolumnivieras-palstalla 1.4.2022.