Pohjois-Karjalan talous kehittyi ripeästi korona­var­josta huolimatta

Pohjois-Karjalan talouden elpyminen jatkui vuoden 2021 jälki­puo­lis­kolla ripeää tahtia. Tilas­to­kes­kuksen suhdan­ne­tiedot kertovat, että maakunnan yritys­sek­torin kokonais­lii­ke­vaihto kasvoi vuoden 2021 heinä-joulukuussa edellisen vuoden jälki­puo­lis­koon verrat­tuna 463 miljoonaa euroa eli 12,7 prosenttia. Maakunnan vuoden 2021 suhdan­teet esitel­tiin perjan­taina 29.4. Trendit ‑talous­kat­sauksen julkaisutilaisuudessa.

Pohjois­kar­ja­lai­sissa yrityk­sissä kertyi liike­vaihtoa ennätyk­sel­liset 4,1 miljardia euroa vuoden 2021 jälki­puo­lis­kolla. Pohjois-Karjala ei kuiten­kaan yltänyt valta­kunnan tason kasvuun, joka oli peräti 14,5 prosenttia.

Maakunnan kasvu­luvut olivat kovia useim­milla toimia­loilla. Vahvinta suhteel­linen kasvu oli tällä kertaa puun sahauk­sessa, jossa liike­vaihto lähes puoli­tois­ta­ker­taistui vuoden takai­sesta (+48,5 %). Kasvu­pro­sentit olivat suuria myös mm. luovilla aloilla ja tieto­jen­kä­sit­te­ly­pal­ve­luissa, ja myös monilla muilla toimia­loilla nähtiin kaksi­nu­me­roisia kasvuprosentteja.

Loppu­vuoden kehitys nosti Pohjois-Karjalan kaupan vuosi­tason liike­vaihdon yli kahden miljardin euron. Eri metsä­sek­torin toimia­loja kattavan metsä­bio­ta­louden liike­vaihto nousi puoles­taan yli miljardin euron, ja raken­ta­mi­ses­sakin lähes­tyt­tiin miljardin euron vuosi­lii­ke­vaihtoa. Osa liike­vaihdon kasvusta tuli hinta­tason noususta, mutta myös reaalinen kasvu oli vahvaa. Tästä kertoo mm. yritys­sek­torin henki­löstön määrän lisään­ty­minen 4,8 prosen­tilla, mikä on hyvin lähellä valta­kun­nal­lista tahtia (+4,9 %).

Maakunnan vuoden 2021 toisen puoliskon luvut julkais­tiin perjan­taina 29.4. Pohjois-Karjalan Trendit-talouskatsauksen julkai­su­ti­lai­suu­dessa. Maakun­ta­liiton ja maakunnan kehit­tä­mis­yh­tiöiden kustan­tama katsaus ilmestyy kahdesti vuodessa sähköi­senä ja painet­tuna versiona. Sähköisen version voi lukea osoit­teessa www.pohjois-karjala.fi/trendit.

Pielisen Karjala parhaim­massa vireessä

Maakunnan seutu­kun­nista parhaim­massa vireessä vuoden jälkim­mäi­sellä puolis­kolla oli alkuvuoden tapaan Pielisen Karjala, jossa yritysten liike­vaihto kasvoi 17,4 prosenttia. Joensuun seudulla kasvu oli 12,5 % ja Keski-Karjalassa 7,3 %. Keski-Karjalan kasvu­vauhti parani alkuvuo­desta, muuten luvut olivat hyvin saman­laisia kuin tammi-kesäkuussa.

Myös viennin veto jatkui vahvana. Teolli­suus­sek­torin liike­vaihdon kasvusta yli puolet tuli viennistä, kun vienti­lii­ke­vaihto kasvoi 22,1 %. Teolli­suuden viennin kasvu­luvut olivat erittäin kovia sekä puun sahauk­sessa (63,1 %) että puutuo­te­teol­li­suu­dessa (+58,8 %). Seutu­kun­nista sekä Pielisen Karjalan (+47,7 %) että Keski-Karjalan (+46,6 %) vienti oli erittäin vahvassa vedossa. Joensuun seudulla vienti kasvoi 15,9 %.

Vuosi­nel­jän­nek­sistä vuoden 2021 viimeinen neljännes (+14,8 %) oli liike­vaihdon kehityk­sessä vahvempi kuin kolmas (+10,3 %) eli loppu­vuosi oli nousu­joh­teisen kehityksen aikaa. Omikron-variantin leviä­minen ei vielä viime vuoden lopulla heijas­tunut liikevaihtolukuihin.

Sodan vaiku­tukset ulottuvat kaikkialle

Keväällä 2022 olemme Venäjän Ukrai­naan kohdis­taman hyökkäyksen ja sitä seuran­neiden pakot­teiden myötä ajautu­neet uusiin ison mitta­luokan haastei­siin. Ennen kaikkea kyseessä on inhimil­linen kriisi, mutta myös talou­del­liset vaiku­tukset ovat tuntuvia ja laajalle ulottuvia. Tilan­teen suorat vaiku­tukset näkyvät yrityk­sissä hyvin eri tavoin, mutta välil­liset vaiku­tukset ulottuvat mm. yleisen hinta­tason nousun myötä kaikkialle – niin yritys­kent­tään kuin kulut­ta­jien kukkaroihin.

Tilan­teen kestoa on mahdo­tonta arvioida, epävar­muu­desta on tullut uusi normaali. On hyvin mahdol­lista, että tulemme olemaan pitkään tilan­teessa, jossa talou­del­linen rautae­si­rippu estää yhteydet idän suuntaan, ja rajamaa­kun­nalle tällainen haaste on vielä keski­mää­räistä suurempi.

- Viime vuoden liike­vaihdon kehitys kertoo kuitenkin Pohjois-Karjalan ja sen yritys­sek­torin muutos­jous­ta­vuu­desta. Vaikka maailma on muuttunut ja näkymät ovat viime aikoina heiken­ty­neet, nytkin eteen tulleessa tilan­teessa monet vientiy­ri­tykset löytävät uusia markki­noita, ja raaka-aine- ja kompo­nent­ti­pu­laan löyde­tään uusia ratkai­suja. Selvää on sekin, että kotimaisen huolto­var­muuden merkitys korostuu jatkossa. Pohjois-Karjalalla on roolia otetta­vaksi niin metsä­bio­ta­lou­dessa kuin vaikeuk­sissa olleen maata­louden saralla, toteaa maakunta-asiamies Kimmo Niiranen.