Vähemmän on enemmän – syynissä Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton jäteasiat

Ilmas­ton­muu­toksen ja luonnon monimuo­toi­suuden vähene­misen kaltaisten globaa­lien ongel­mien ratkaisu edellyttää toimia kaikilla sekto­reilla, myös jätehuol­lossa. Suomen kokonais­jä­te­määrä on kasvanut tasai­sesti 2000-luvulta lähtien, ja tuoreimman jäteti­laston mukaan vuonna 2020 yhdys­kun­ta­jä­tettä, eli kotita­louk­sissa ja organi­saa­tioissa päivit­täin syntyvää jätettä syntyi Suomessa lähes 3,3 miljoonaa tonnia, josta sekajä­tettä oli noin puolet. Jätteen määrä ei vähene itses­tään, vaan se edellyttää toimia ja kulttuu­rin­muu­tosta kaikkialla, aina yksityi­sistä kulut­ta­jista julki­siin toimijoihin.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto on mukana Euroopan komis­sion LIFE-ohjelman rahoit­ta­massa Circwaste — Kohti kierto­ta­loutta ‑hankkeessa, jonka keskei­senä tavoit­teena on valta­kun­nal­lisen jätesuun­ni­telman toimeen­pano Pohjois-Karjalassa. Keväällä 2022 hyväk­sytty päivi­tetty valta­kun­nal­linen jätesuun­ni­telma linjaa, että julkisen hallinnon tulee sitoutua vähen­tä­mään jätteen määrää ja haital­li­suutta omassa toimin­nas­saan. Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto tarttui haastee­seen ja selvitti syksyn 2022 aikana, minkä­laista jätettä maakun­ta­liiton toimin­nassa syntyy, minkä­laisin toimen­pi­tein jätteen määrää voidaan vähentää ja kuinka toimiston kierrä­ty­saste saadaan kasvuun.

Selvi­tyksen mukaan maakun­ta­liiton toiminnan luonteesta johtuen jätettä syntyy vähän, ja keskeinen ongelma onkin syntyvän jätteen kierrät­tä­minen. Henki­lös­töllä riittää intoa ja osaamista kierrät­tä­mi­seen ja lajit­te­luun, mutta suuri osa kierrä­tys­kel­poi­ses­takin jätteestä päätyy silti sekajät­teeksi. Muutoksen paikkoja havait­tiin monissa käytän­nöissä ja toimin­noissa, joita ei ole arjen pyörteessä ymmär­retty tai ennätetty kysee­na­laistaa. Tarvit­tavat muutokset ovat yksin­ker­tai­sim­mil­laan hyvin arkisia: taistoon sekajät­teen vähen­tä­mistä vastaan lähde­tään esimer­kiksi lisää­mällä tietoi­suutta toimi­paikan kierrä­tys­mah­dol­li­suuk­sista, monipuo­lis­ta­malla lajit­telua sekä aloit­ta­malla pakkaus­muovin keräys. Selvitys osoitti, että käytän­teiden päivi­tystä tarvi­taan kuitenkin myös suurem­missa ja monimut­kai­sem­missa kokonai­suuk­sissa, kuten hankin­noissa ja maakun­ta­liiton rahoit­ta­missa hankkeissa.

Kestävät valinnat osaksi organi­saa­tion arkea — Jätteen määrän ja haital­li­suuden vähen­tä­minen Pohjois-Karjalan maakun­ta­lii­tossa ‑selvitys on juuri julkaistu Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton sivuilla. Selvi­tyk­sessä eritel­lään 17 erilaista toimen­pi­dettä, joiden avulla Pohjois-Karjalan maakun­ta­lii­tossa voidaan vähentää syntyvän jätteen määrää, edistää kierrä­tystä ja lisätä tietoi­suutta. Vaikka pienessä toimisto-organisaatiossa jätettä syntyy vähän­lai­sesti, on vähäs­täkin aina mahdol­lista nipistää. Keskeistä onkin tunnistaa omat vaiku­tus­mah­dol­li­suu­tensa – voinko omalla toimin­nal­lani vähentää toimis­tolla syntyvän jätteen määrää, tai voinko työssäni tehdä päätöksiä ja hankin­toja, jotka edistävät kierto­ta­loutta? Suunta­viivat Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton matkalle kohti vähäjät­tei­sempää organi­saa­tiota on nyt piirretty – kuka tarttuu seuraa­vana haasteeseen?