Pohjois-Karjalan talous jatkoi kasvuaan teolli­suuden vetämänä

Vaikeu­tu­neesta tilan­teesta huoli­matta maakunnan teolli­suus­yri­tysten vienti­lii­ke­vaihto ylsi uuteen ennätyk­seen: 722,5 miljoonaa euroa vuoden 2022 ensim­mäi­sellä puolikkaalla.

Vaikka ajat ovat olleet poikkeuk­sel­liset, Tilas­to­kes­kuksen tuoreet suhdan­ne­tiedot kertovat Pohjois-Karjalan yritys­sek­torin kasvun jatku­neen. Kuluvan vuoden ensim­mäi­sellä puolis­kolla maakunnan yrityk­sissä kertyi liike­vaihtoa hieman yli neljä miljardia euroa. Tämä on 10,7 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaa­vana ajankohtana.

Toimin­taym­pä­ristön muutok­sesta kertoo se, että kasvu­vauhti hidastui hieman vuoden edetessä: ensim­mäi­sellä vuosi­nel­jän­nek­sellä liike­vaihto kasvoi 12,0 %, toisella 9,6 %.

- Lukuja vertail­lessa on hyvä muistaa, että niistä ei ole puhdis­tettu inflaa­tion vaiku­tusta. Hinta- ja kustan­nus­tason nousun takia tuotan­to­vo­lyymit tai vienti­määrät eivät varsin­kaan toisella vuosi­nel­jän­nek­sellä nousseet vastaa­valla tavalla kuin liike­vaihto, eivätkä nämä luvut myöskään kerro liike­toi­minnan kannat­ta­vuu­desta. Tästä huoli­matta suhdan­ne­tie­toja voi kuitenkin tarkas­tella helpo­tusta tuntien, kertoo Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton maakunta-asiamies Kimmo Niiranen.

Pohjois-Karjalan suhdan­ne­tiedot vuoden 2022 ensim­mäi­seltä puolik­kaalta julkais­tiin torstaina 27.10. Tiedot löytyvät Pohjois-Karjalan Trendit ‑talous­kat­sauk­sesta osoit­teessa www.pohjois-karjala.fi/trendit.

Sota ei ole vaikut­tanut niin pahasti kuin pelättiin

Vaikka kasvu jäi tällä kertaa varsin selvästi myös koko maan kehityk­sestä (+17,3 %), Pohjois-Karjalan yritys­sek­tori näyttää selvin­neen pelättyä paremmin geopo­liit­tisen tilan­teen perin­poh­jai­sesta muutok­sesta, Venäjän viennin romah­duk­sesta, tuotan­to­ket­jujen häiriöistä ja kustan­nus­tason noususta.

- Lähtö­koh­tainen oletus kun oli, että erityi­sesti Itä-Suomi kärsii Venäjän laitto­masta sotaret­kestä Ukrai­naan. Kielteistä vaiku­tusta on ollut, mutta pahimmat pelot eivät ole toteu­tu­neet, Niiranen toteaa.

Siitä, että talou­dessa mentiin eteen­päin myös reaali­sesti ja haasteista on ainakin toistai­seksi selvitty kohtuul­lisen hyvin, kertoo myös henki­lös­tö­määrän kehitys. Pohjois­kar­ja­lais­yri­tysten henki­lös­tö­määrä kasvoi alkuvuonna 3,5 %, lähes samaa tahtia kuin koko maan tasolla (+4,0 %).

Puun sahauk­sessa suurin kasvu

Päätoi­mia­loista kehitys oli Pohjois-Karjalassa vahvinta teolli­suu­dessa, jossa henki­löstön määrä kasvoi 5,0 %.

Toimia­loista kasvu oli maakun­nassa alkuvuonna vahvinta kovassa vedossa olleessa puun sahauk­sessa (+37,5 %). Toiseksi korkein suhteel­linen kasvu­pro­sentti oli energia­krii­sistä hyöty­neessä kiviteol­li­suu­dessa (+21,4 %).

Puun sahaus näkyi myös laajemman toimia­la­ko­ko­nai­suuden eli metsä­bio­ta­louden kehityk­sessä (+21,1 %). Muita vahvasti kasva­neita toimia­loja olivat mm. luovien alojen toimia­la­ryhmä (+20,2 %) ja elintar­vi­ke­teol­li­suus (+19,7 %). Liike­vaihto pieneni vain yhdellä toimia­lalla, koneiden ja laitteiden valmis­tuk­sessa. Tälläkin alalla liike­vaihdon lasku jäi lopulta pieneksi (-3,1 %).

Puun sahauk­sessa vahvin kasvu ajoittui vuoden ensim­mäi­selle neljän­nek­selle. Sen sijaan esimer­kiksi muovi­tuot­teiden valmis­tuk­sessa, luovilla aloilla ja elintar­vi­ke­teol­li­suu­dessa kasvu­luvut olivat suurempia toisella vuosineljänneksellä.

Vaikeu­tu­neesta tilan­teesta huoli­matta maakunnan teolli­suus­yri­tysten vienti­lii­ke­vaihto ylsi uuteen ennätyk­seen: vienti­lii­ke­vaihtoa kertyi 722,5 miljoonaa euroa. Edellis­vuo­teen verrat­tuna vienti­lii­ke­vaihdon arvo kasvoi yli 100 miljoonaa euroa (+16,4 %).

- Kun Venäjän osuus maakunnan yritysten viennistä oli viime vuonna kymmenen prosentin luokkaa, kehitys kertoo siitä, että korvaavia markki­noita on löydetty, Kimmon Niiranen sanoo.

Pielisen Karjalan kehitys yli valta­kun­nal­lisen tason

Maakunnan seutu­kun­nista parhaiten pärjäsi Pielisen Karjala, jossa liike­vaihtoa kertyi 22,6 % enemmän kuin edellisen vuoden vastaa­vana ajankoh­tana. Keski-Karjalassa kasvua kertyi 13,6 % ja Joensuun seutu­kun­nassa 8,9 %.

Pielisen Karjalan kasvusta puolet selittyi puun sahauksen liike­vaihdon vahvalla kehityk­sellä. Seudun myönteinen kehitys näkyy myös pidem­mällä aikavä­lillä – se on maakunnan kolmesta seutu­kun­nasta ainoa, jonka kehitys on ollut koko maata vahvempaa paitsi kuluvan vuoden alkupuo­lis­kolla niin myös, jos lähtö­koh­daksi otetaan liike­vaihdon taso vuonna 2015.

Vaikka tulevai­suutta luonnehtii epävar­muus, talouden taantuma uhkaa ja energian hinta ja saata­vuus tulevana talvena aiheut­tavat huolta, Pohjois-Karjalan talouden pohja on vahva. Työttö­myys­ti­lanne on paran­tunut koko kuluvan vuoden, ja yritysten tilaus­kirjat ovat hyvällä tasolla. Kehitys­ra­hoi­tuksen kysyntä on ollut hyvä. Hanke­ra­hoi­tuk­sella on saatu edistettyä talouden kehity­se­del­ly­tyksiä ja osaamistasoa.

- Marras­kuussa avattava Photo­nics Center yhdistää yliopis­to­tut­ki­muksen ja yritykset, ja on esimerkki pitkä­ai­kai­sista panos­tuk­sista tutkimus- ja innovaa­tio­toi­min­taan. Vihreä siirtymä on saanut uutta virtaa, kun uusiu­tu­vien energia­muo­tojen kehit­tä­minen ja käyttöön­otto ovat vauhdit­tu­neet tuontie­ner­gian vähene­misen myötä. Tämä on kehitys­suunta, johon meillä on tarjota vastauksia. Maakun­nassa on vireillä lupaavia uusia avauksia niin metsä­bio­ta­louden, vetyta­louden kuin aurin­ko­voi­mankin saralla, Kimmo Niiranen kertoo.

Lisätiedot: Maakunta-asiamies Kimmo Niiranen, [email protected], p. 040 052 9479, maakun­ta­joh­taja Markus Hirvonen, [email protected], p. 050 357 7739