Aluepo­li­tii­kassa EU on Pohjois-Karjalan ystävä

Kun Suomi liittyi vuonna 1995 Euroopan unionin jäseneksi, kirjat­tiin liitty­mis­so­pi­muk­seen Pohjois-Karjalan kannalta tärkeä asia. Siinä todet­tiin, että Itä- ja Pohjois-Suomen pysyviä kehit­tä­misen haittoja ovat pitkät välimatkat, kylmä ilmasto ja harva asutus. Haittojen kompen­soi­mi­seksi ja kehity­se­rojen tasaa­mi­seksi näille alueille myönne­tään harvaan asuttujen alueiden tukea.

EU:n alue- ja raken­ne­po­li­tiikan rahoitus on ollut Pohjois-Karjalassa merkit­tä­vänä apuna, kun on tuettu yritys­toi­mintaa, kehitetty koulu­tusta, inves­toitu TKI-toimintaan, tuettu työlli­syyttä ja vähen­netty syrjäy­ty­misen haittoja. Myös liiken­nein­fraa on pystytty paran­ta­maan mm. poista­malla tasoris­teyksiä Karjalan radalta. Nykyi­sellä ohjel­ma­kau­della kehit­tä­misen keskiössä ovat erityi­sesti digita­li­saa­tion paran­ta­minen ja vihreä siirtymä. 

Yhteen­las­ket­tuna EU-tukia on tullut Pohjois-Karjalaan vuosien saatossa noin miljardi euroa. Hurja summa, jolla on ollut myös mitat­ta­vasti merki­tystä kehity­se­rojen tasaamisessa.

Välillä tuntuu, että Brysse­lissä ymmär­re­tään Pohjois-Karjalan tarpeet paremmin kuin Helsin­gissä. Suomessa on jo useam­pana ohjel­ma­kau­tena lohkaistu osa Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen perus­teella saadusta rahoi­tuk­sesta Etelä- ja Länsi-Suomeen. Tälle EU:n ohjel­ma­kau­delle rahan­jakoa Suomen eri alueiden välillä ei meinattu saada aikaan ollen­kaan, ja minis­terin piti puuttua asiaan. Pahinta on kuitenkin se, että tuon mainitun harvan asutuksen kriteerin merki­tystä ei Suomessa ymmär­retä tai haluta ymmärtää. On vaadittu jopa sen poista­mista, jotta rahoitus voitai­siin suunnata ”sinne, missä kehitys­täkin tapahtuu”, kuten argumentti kuuluu.

Tosiasia on kuitenkin se, että koko Suomen alue- ja raken­ne­po­li­tiikan saannosta kertyy noin kolme neljäs­osaa ko. kriteerin kautta. Kyseessä on siis kansal­linen etu, jossa palau­te­taan maksa­miamme jäsen­mak­suja takaisin Suomeen. Ensi kevään eduskun­ta­vaa­leissa valit­tava uusi eduskunta ja Suomen tuleva hallitus ovat päätök­sen­te­ki­jöitä siinä, kuinka aluepo­li­tiikan EU-rahoitus saadaan neuvo­teltua seuraa­valle ohjel­ma­kau­delle ja pysyvätkö liitty­mis­so­pi­muksen mukaiset kriteerit voimassa.

Pysyykö Pohjois-Karjala edelleen EU-tuen netto­saa­jana ja tuleeko myös Helsin­gistä Pohjois-Karjalan ystävä aluepolitiikassa?

Kirjoit­taja on alueke­hi­tys­joh­taja. Kirjoitus on julkaistu ensim­mäisen kerran kansan­edus­ta­jaeh­dokas Sanna Rissasen verkko­si­vujen Vieraskynä-palstalla 19.12.2022.