Pohjois-Karjalan muutto­voitto jatkui viime vuonna – maahan­muutto ennätysvilkasta

Tilas­to­kes­kuksen lopul­listen muutto­lii­ke­ti­las­tojen mukaan Pohjois-Karjalan kokonais­muut­to­voitto oli viime vuonna 483 henkeä. Luku on vuodesta 1990 alkavan tilas­to­his­to­rian toiseksi suurin, edelle menee vain vuoden 2021 muutto­voitto, joka oli 654 henkeä.

Muutto­liik­keen rakenne muuttui vuoden aikana huomat­ta­vasti enemmän kuin kokonais­muut­to­voiton perus­teella voisi olettaa.

Vuonna 2021 Pohjois-Karjalan maan sisäinen muutto­tappio oli vain 64 henkilöä, mutta viime vuonna se kasvoi 584 henki­löön, mikä on hieman enemmän kuin tällä vuosi­tu­han­nella keski­määrin (-502). Sen sijaan maahan­muutto oli viime vuonna ennätys­vil­kasta, muista maista muutti Pohjois-Karjalaan kaikkiaan 1 254 henkeä. Pohjois-Karjalasta muutti ulkomaille 187 henkeä, joten netto­maa­han­muuttoa kertyi ennätyk­sel­liset 1 067 henkeä.

- Vuonna 2021 maan sisäi­seen muutto­liik­kee­seen heijastui korona­pan­de­mian vaikutus ja lähti­jöiden määrä oli histo­rial­lisen pieni. Viime vuonna siis palat­tiin ikään kuin normaa­liin. Ulkomailta tulevien määrä oli huomat­tava jo toissa vuonna ja myönteinen kehitys jatkui viime vuonna. Suurin osa muutta­jista tuli EU-alueen ulkopuo­lelta, sillä EU-maista muuttajia oli vain 165, toteaa maakunta-asiamies Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.

Eniten (202 henkeä) maahan­muut­tajia oli 25–29-vuotiaiden ikäryh­mässä eli siinä samassa ryhmässä, jossa syntyy suurin osa Pohjois-Karjalan muutto­tap­piosta maan sisäi­sessä muuttoliikkeessä.

Asukas­vaihtoa Uuden­maan ja Pohjois-Savon kanssa

Maan sisäisen muutto­liik­keen myötä Pohjois-Karjalaan muutti muista maakun­nista kaikkiaan 4 099 henkeä. Pohjois-Karjalasta puoles­taan muutti toisiin maakun­tiin 4 683 henkeä.

Muutto­liike oli maakun­nista vilkkainta sekä tulo- että lähtö­muuton osalta Uuden­maan kanssa. Sieltä Pohjois-Karjalaan tuli 1 192 ja sinne muutti 1 353 henkeä. Pohjois-Karjala kärsi siis Uudel­le­maalle muutto­tap­piota 161 hengen verran.

Tarkal­leen saman verran muutto­tap­piota kertyi Pohjois-Savolle, joka oli Uuden­maan jälkeen toisena niin tulo- kuin lähtömuutossakin.

Pohjois-Karjala sai muutto­voittoa yhdek­sästä maakun­nasta, eniten Kymen­laak­sosta (54), Etelä-Karjalasta (33) ja Kainuusta (25). Eniten maakunta kärsi muutto­tap­piota Pirkan­maalle, jonne suuntasi 459 pohjois­kar­ja­laista, kun tulijoita oli vain 238.

Opiske­lu­paikat tuovat ihmisiä

Maan sisäisen muutto­liik­keen myötä Pohjois-Karjalaan tulleista suurin ikäryhmä olivat 20–24-vuotiaat, joita oli 1 218 (29,7 %) maakun­taan muutta­neista. Toiseksi suurim­massa maakun­taan muutta­neiden ikäryh­mässä (25–29-vuotiaat) oli 574 henkeä (14 %).

- Luvut kertovat siitä, että Pohjois-Karjalaan muute­taan erityi­sesti opiske­lujen perässä, Kimmo Niiranen sanoo.

Uusimaa ja Pohjois-Savo olivat Pohjois-Karjalan tulomuuton suurim­pina lähtö­alueina kaikissa viisivuotisikäryhmissä.

Uudel­ta­maalta tulleiden osuus oli erityisen suuri ikäryh­mässä 65–69-vuotiaat (40,2 %).

- Uudel­ta­maalta muute­taan meille usein siis paitsi opiske­le­maan, myös eläkkeelle siirty­misen jälkeen, joskin luvut ovat oleel­li­sesti pienempiä kuin opiske­lui­käi­sissä ikäluo­kissa. Kaikkiaan tässä ikäryh­mässä oli 92 tulomuuttajaa.

Pohjois-Savosta tulleiden suurin osuus (27,6 %) osuu ikäryh­mään 5–9‑vuotiaat eli sieltä maakun­taan tulee opiske­li­joiden ohella erityisen paljon lapsiperheitä.

Valmis­tu­misen jälkeen muute­taan pois töiden perässä

Myös maakun­nasta poismuut­ta­neiden suurin ikäryhmä on 20–24-vuotiaat. Heitä oli 27 prosenttia kaikista muutta­neista eli 1 263 henkeä.

Tosin seuraa­vaksi suurin ikäryhmä eli 25–29-vuotiaat (981 henkeä, 20,9 %) erottuu lähti­jöiden joukosta selvemmin, kun sitä verra­taan saman ikäryhmän tulomuut­ta­jien määrään. Suurin osa, peräti 69,7 prosenttia Pohjois-Karjalan muutto­tap­piosta syntyi vuonna 2022 tässä yhdessä ikäryhmässä.

- Tässäkin taustalla on Pohjois-Karjalan asema koulu­tus­maa­kun­tana. Varsinkin yliopis­tosta valmis­tu­neista merkit­tävä osa muuttaa valmis­tut­tuaan töiden perässä muualle, Kimmo Niiranen sanoo.

Ukrai­nasta turva­paikkaa hakeneet eivät näy tilastoissa

Pohjois-Karjalaan muutet­tiin viime vuonna kaikkiaan 89 eri maasta. Eniten maahan­muut­tajia saapui viime vuosien tapaan Venäjältä, kaikkiaan 541 henkeä, mikä on 43,1 prosenttia kaikista ulkomailta muutta­neista. Venäläisten osuus pieneni kahdella prosent­tiyk­si­köllä vuodesta 2021.

- Ukrai­nasta tulleet, turva­paikkaa hakeneet useat sadat henkilöt eivät näy viime vuoden muutto­lii­ke­ti­las­toissa. He tulevat tilas­toissa näkyviin vasta, kun he saavat sijoi­tus­paikan kuntiin. Ukrai­nasta muutet­tiin jonkin verran myös ilman turva­paik­ka­ha­ke­musta, näitä muuttajia oli 17, Kimmo Niiranen kertoo.

Seuraa­vaksi eniten tulijoita oli Turkista (75), Bangla­des­hista (53) ja Pakis­ta­nista (49). Kaikkien näiden maiden kohdalla kasvu edellis­vuo­desta oli huomat­tava. EU-maista eniten muuttajia tuli Saksasta (25).

Muutto­lii­ke­ti­las­toihin henkilöt kirjau­tuvat lähtö­maiden mukaan, ja luvut pitävät sisäl­lään myös muiden maiden kuin lähtö­maiden kansa­laisia – myös suoma­laisia paluu­muut­tajia. Kansa­lai­suuden sisäl­täviä alueel­lisia tilas­to­tie­toja muutto­liik­keestä ei ole vielä julkis­tettu. Koko maan tasolla ulkomailta muutta­neista henki­löistä (49 998) kaikkiaan 7 528 eli 15 prosenttia oli Suomen kansalaisia.

Pohjois-Karjalaan muista maista muutta­neista 55,4 prosenttia oli miehiä ja 44,6 prosenttia naisia. Neljä viidestä (79,8 %) kuului työikäi­siin eli 15–64-vuotiaisiin. Eniten (202 henkeä) maahan­muut­tajia oli 25–29-vuotiaiden ikäryh­mässä eli siinä samassa ryhmässä, jossa syntyy suurin osa Pohjois-Karjalan muutto­tap­piosta maan sisäi­sessä muuttoliikkeessä.