Hintojen nousu vaikutti arvon­li­säyksen kehitykseen

Tilas­to­keskus on julkis­tanut ennak­ko­tiedot alueel­lisen arvon­li­säyksen kehityk­sestä vuonna 2022. Tuoreiden tietojen mukaan kiinteä­hin­taisen arvon­li­säyksen volyymi Pohjois-Karjalassa kasvoi 1,2 prosenttia viime vuonna.

Arvon­li­säyksen volyymi Pohjois-Karjalassa jäi jälkeen vuoden 2021 kasvusta (+3,2 %) ja myös koko maan kasvusta (2,2 %).

Venäjän hyökkäys­sota Ukrai­naan heijastui seuran­nais­vai­ku­tuk­si­neen selvästi Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan (-6,2 %) ja Kymen­laakson kehityk­seen (-4,6 %), mutta Kainuu oli poikkeus rajamaa­kun­tien joukossa. Arvon­li­säyksen volyymi kasvoi koko maassa eniten Kainuussa ja aivan omalla kymmen­lu­vul­laan (11,3 %). Seuraa­vaksi vahvinta kehitys oli Lapissa (5,7 %) ja Satakun­nassa (5,6 %).

Arvon­li­säyksen volyymi kertoo hintojen muutok­sista puhdis­tetun arvon­li­säyksen kehityk­sestä. Hintojen nousu vaikutti eri toimia­loihin vaihte­le­vasti, mikä näkyy arvon­li­säyksen muutok­sissa ja maakun­tien välisissä eroissa.

- Nimel­lisen arvon­li­säyksen suhteel­li­sessa kehityk­sessä ei ollut suurta eroa Pohjois-Karjalan ja Etelä-Karjalan välillä, mutta hintojen nousu vaikutti enemmän teolli­suus­val­tai­sem­massa Etelä-Karjalassa, toteaa maakunta-asiamies Kimmo Niiranen.

Pohjois-Karjalassa palve­lujen arvon­li­säyksen volyymi kasvoi kolme prosenttia, joten palve­lujen hintojen lievä 1,4 prosentin kasvu ei paljoa kehityk­seen vaikut­tanut. Jalos­tuksen arvon­li­säyk­sessä hintojen kymmenen prosentin nousu sen sijaan näkyi kehityk­sessä selvästi: arvon­li­säyksen volyymi laski yhden prosentin, vaikka jalos­tuksen arvo kasvoi yhdeksän prosenttia.

Brutto­kan­san­tuote kasvoi vielä vuonna 2021 vahvasti

Tilas­to­keskus julkisti myös vuoden 2021 lopul­liset alueel­liset brutto­kan­san­tuo­te­luvut (BKT). Pohjois-Karjalassa henkeä kohden laskettu brutto­kan­san­tuote nousi vuonna 2021 8 % ja oli 35 791 euroa. Kasvu oli Manner-Suomen maakun­nista kolman­neksi vahvinta. Vahvasta kasvusta huoli­matta asukasta kohden laskettu BKT oli maan kolman­neksi matalin Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen jälkeen.

- Myös pidempää aikaväliä tarkas­tellen BKT:n kehitys on ollut myönteistä ja ero koko maahan on supis­tunut huomat­ta­vasti. Pitkällä aikavä­lillä olemme tämän­het­ki­sistä haasteista huoli­matta ottaneet keskiarvoa kiinni, Kimmo Niiranen sanoo.

Vuonna 2021 Pohjois-Karjalan BKT oli 79 prosenttia koko maan tasosta, kun vuonna 2010 vastaava suhde­luku oli 71,2 prosenttia.

Brutto­kan­san­tuote johde­taan arvon­li­säys­tie­doista laske­malla eri toimia­lojen bruttoar­von­li­säysten summa lisät­tynä tuote­ve­roilla ja vähen­net­tynä tuote­tu­ki­palk­kioilla, ja nämä tiedot tulevat viiveellä.

Maan pienimmät tulot

Samassa yhtey­dessä Tilas­to­keskus julkisti kotita­louk­sien käytet­tä­vissä olleiden tulojen kehityksen vuonna 2021.

Pohjois-Karjalan talouden suhteel­lisen hyvästä kehityk­sestä ja nopeasta korona­kuo­pasta toipu­mi­sesta huoli­matta käytet­tä­vissä olleet tulot laskivat 0,4 prosenttia. Laskun seurauk­sena pohjois­kar­ja­laisten tulot olivat vuonna 2021 maan pienimmät. Pohjois­kar­ja­laisten kotita­louk­sien käytet­tä­vissä olevat tulot olivat noin 20 700 euroa, kun keski­määrin ne olivat koko maassa noin 24 100 euroa

Kotita­louk­sien käytet­tä­vissä olevat tulot asukasta kohden kasvoivat nimel­li­sesti useim­missa Suomen maakun­nissa vuosien 2020 ja 2021 välillä. Koko maan tasolla käytet­tä­vissä olevat tulot kasvoivat keski­määrin 5,3 prosenttia.

Yhtenä pohjois­kar­ja­laisten matalien tulojen selit­tä­jänä on työttö­myys, mikä toisaalta tarkoittaa sitä, että tulon­siirrot ovat maakun­nassa keski­mää­räistä korkeammat. Pohjois-Karjalan osuus Suomen väestöstä on 2,9 %, mutta Suomessa makse­tuista palkoista ja palkkioista vain 2,2 %. Suoma­lai­sille makse­tuista sosiaa­lie­tuuk­sista pohjois­kar­ja­laisten osuus on 3,1 %, mutta omaisuus­tu­loista vain 1,2 %.