TKI-toiminnan asema säilynyt vahvana Pohjois-Karjalassa

Maailman melskeiden synnyt­tämä epävarma talous­ti­lanne ei ole syönyt pohjois­kar­ja­laisten organi­saa­tioiden halua panostaa tutkimus‑, kehittämis- ja innovaa­tio­toi­min­taan, paljastuu maakun­ta­liiton toteut­ta­massa innovaatiokyselyssä.

Innovaa­tio­ky­se­lyyn vastan­neista lähes 38 % arvioi maakun­nal­lisen yhteis­työn kehit­ty­neen hieman tai huomat­ta­vasti positii­vi­seen suuntaan. Vain kymmenen prosenttia kyselyyn vastan­neista kertoi, että TKI-toimijoiden yhteistyö on heiken­tynyt viimeisen kahden vuoden aikana.

- Tässä on eletty vaikeita aikoja ja silti TKI-toiminnan asema on säilynyt ja yhteistyö edistynyt. Tämä kertoo siitä, että uuden tiedon tuotta­misen hyödyt nähdään merkit­tä­vänä menes­tys­te­ki­jänä, kertoo elinkeino- ja innovaa­tio­asian­tun­tija Maarit Siitonen maakuntaliitosta.

Kyselyyn vastasi 70 organi­saa­tiota, joista eriko­koisia yrityksiä oli 44 kappa­letta. Muut vastaajat toimivat kunnissa, kuntien yhtiöissä, tutki­mus­lai­tok­sissa ja koulutusorganisaatioissa. 

Puolet vastan­neista yrityk­sistä toimii teolli­suu­dessa. Neljä vastaajaa viidestä määrit­teli TKI-toimintansa laaduksi tuote- ja palve­lu­ke­hi­tyksen. Perus­tut­ki­musta teki 7 % yrityk­sistä ja sovel­tavaa tutki­musta 19 %. Oman organi­saa­tion toiminnan kehit­tä­mistä kertoi toteut­ta­vansa 67 % yrityksistä.

Eri tukika­navia osataan hyödyntää — oma rahoitus rajoittaa innovaatiotyötä

Vastauk­sissa näkyy, että TKI-toimijat osaavat hyödyntää lukuisia tarjolla olevia eri rahoitus- ja tukika­navia. ELY-keskuksen myöntämät yritys­tuet ovat edelleen merkit­tävä TKI-toiminnan tukimuoto mikro- ja pk-yrityksille. Kansal­li­sella Business Finlandin rahoi­tuk­sella on kuitenkin yhä suurempi merkitys maakunnan innovaa­tio­toi­min­taan, mikä on erittäin positii­vinen kehityssuunta.

Myös verkos­toi­tu­misen merkitys on ymmär­retty. Erityi­sesti tutkimus- ja koulu­tusor­ga­ni­saa­tiot ovat innok­kaasti hakemassa kumppa­neita ja valmiina tiivis­tä­mään yhteis­työtä entisestään.

- Tiedon jakaminen ja vertai­sop­pi­minen ovat innovaa­tio­toi­minnan ydintä. Yhteis­peliä ja rooli­tuksen merki­tystä ei voi liikaa korostaa, sillä niin saadaan tuloksia.

Oman rahoi­tuksen puuttu­minen on eniten innovaa­tio­toi­mintaa rajoit­tanut yksit­täinen tekijä sekä yrityk­sissä että tutkimus- ja koulu­tus­sek­to­rilla. Myös TKI-toiminnan korkeat kustan­nukset vaikut­tavat kykyyn tehdä innovaatiotoimintaa.

Lähivuo­sien TKI-toiminnassa koros­tuvat materiaali- ja energiatehokkuus

Tulevai­suuden TKI-toiminta tarvitsee erityi­sesti digitalisaatio- ja tekno­lo­giao­saajia. Suury­ri­tysten innovaa­tio­toi­min­nassa lähivuo­sien osaamis­tarve liittyy vahvasti myös kestävyys- ja ilmas­to­asioihin. Sekä pienet että isot yritykset kokivat tarvetta parantaa myös innovaa­tioiden kaupal­lis­ta­misen osaamista.

- Selkeä yhteinen tarve on tunnistaa asiakas­tar­peet sekä hyödyntää palve­lu­muo­toilun keinoja innovaatiotyössä.

Toimin­ta­tavat uuden osaamisen hankki­mi­sessa vaihte­levat. Pienemmät toimijat hakevat osaamista eri kumppa­neiden kautta, kun taas isot yritykset koulut­tavat sisäi­sesti omaa henkilöstöään.

- Hieman yllät­tävää oli, miten vähälle arvolle osaamisen vahvis­ta­mi­seen liittyvä yhteistyö jää oppilai­tosten kanssa. Siinä löytyy kehit­tä­misen paikka, Siitonen toteaa.