Tiedotteet
TKI-toiminnan asema säilynyt vahvana Pohjois-Karjalassa
Maailman melskeiden synnyttämä epävarma taloustilanne ei ole syönyt pohjoiskarjalaisten organisaatioiden halua panostaa tutkimus‑, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan, paljastuu maakuntaliiton toteuttamassa innovaatiokyselyssä.
Innovaatiokyselyyn vastanneista lähes 38 % arvioi maakunnallisen yhteistyön kehittyneen hieman tai huomattavasti positiiviseen suuntaan. Vain kymmenen prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, että TKI-toimijoiden yhteistyö on heikentynyt viimeisen kahden vuoden aikana.
- Tässä on eletty vaikeita aikoja ja silti TKI-toiminnan asema on säilynyt ja yhteistyö edistynyt. Tämä kertoo siitä, että uuden tiedon tuottamisen hyödyt nähdään merkittävänä menestystekijänä, kertoo elinkeino- ja innovaatioasiantuntija Maarit Siitonen maakuntaliitosta.
Kyselyyn vastasi 70 organisaatiota, joista erikokoisia yrityksiä oli 44 kappaletta. Muut vastaajat toimivat kunnissa, kuntien yhtiöissä, tutkimuslaitoksissa ja koulutusorganisaatioissa.
Puolet vastanneista yrityksistä toimii teollisuudessa. Neljä vastaajaa viidestä määritteli TKI-toimintansa laaduksi tuote- ja palvelukehityksen. Perustutkimusta teki 7 % yrityksistä ja soveltavaa tutkimusta 19 %. Oman organisaation toiminnan kehittämistä kertoi toteuttavansa 67 % yrityksistä.
Eri tukikanavia osataan hyödyntää — oma rahoitus rajoittaa innovaatiotyötä
Vastauksissa näkyy, että TKI-toimijat osaavat hyödyntää lukuisia tarjolla olevia eri rahoitus- ja tukikanavia. ELY-keskuksen myöntämät yritystuet ovat edelleen merkittävä TKI-toiminnan tukimuoto mikro- ja pk-yrityksille. Kansallisella Business Finlandin rahoituksella on kuitenkin yhä suurempi merkitys maakunnan innovaatiotoimintaan, mikä on erittäin positiivinen kehityssuunta.
Myös verkostoitumisen merkitys on ymmärretty. Erityisesti tutkimus- ja koulutusorganisaatiot ovat innokkaasti hakemassa kumppaneita ja valmiina tiivistämään yhteistyötä entisestään.
- Tiedon jakaminen ja vertaisoppiminen ovat innovaatiotoiminnan ydintä. Yhteispeliä ja roolituksen merkitystä ei voi liikaa korostaa, sillä niin saadaan tuloksia.
Oman rahoituksen puuttuminen on eniten innovaatiotoimintaa rajoittanut yksittäinen tekijä sekä yrityksissä että tutkimus- ja koulutussektorilla. Myös TKI-toiminnan korkeat kustannukset vaikuttavat kykyyn tehdä innovaatiotoimintaa.
Lähivuosien TKI-toiminnassa korostuvat materiaali- ja energiatehokkuus
Tulevaisuuden TKI-toiminta tarvitsee erityisesti digitalisaatio- ja teknologiaosaajia. Suuryritysten innovaatiotoiminnassa lähivuosien osaamistarve liittyy vahvasti myös kestävyys- ja ilmastoasioihin. Sekä pienet että isot yritykset kokivat tarvetta parantaa myös innovaatioiden kaupallistamisen osaamista.
- Selkeä yhteinen tarve on tunnistaa asiakastarpeet sekä hyödyntää palvelumuotoilun keinoja innovaatiotyössä.
Toimintatavat uuden osaamisen hankkimisessa vaihtelevat. Pienemmät toimijat hakevat osaamista eri kumppaneiden kautta, kun taas isot yritykset kouluttavat sisäisesti omaa henkilöstöään.
- Hieman yllättävää oli, miten vähälle arvolle osaamisen vahvistamiseen liittyvä yhteistyö jää oppilaitosten kanssa. Siinä löytyy kehittämisen paikka, Siitonen toteaa.
