Kannan­otto: Itä-Suomen tasaver­taiset kehit­tä­mis­mah­dol­li­suudet turvattava

Suomen halli­tuksen on varmis­tet­tava Itä-Suomen yhden­ver­taiset kehit­tä­mis­mah­dol­li­suudet. Halli­tuksen on tehtävä päätökset itäisen Suomen energia- ja saavu­tet­ta­vuus­hank­keiden vauhdit­ta­mi­sesta uudessa turval­li­suus­po­liit­ti­sessa tilan­teessa mahdol­li­simman nopeasti, vaativat Itä-Suomen maakunnat. Tämä on tärkein askel itäisen Suomen visio­työn toimeenpanemiseksi.

Tavoit­teena tulee olla, että ensim­mäinen vaihe käynnis­te­tään nopeilla infra­hank­keilla mahdol­li­simman pian valtion lisäta­lous­ar­vion kautta. Samalla käynnis­te­tään valmis­telu muiden hankkeiden vauhdit­ta­mi­sesta. Tavoit­teena on oltava, että kanta­verkon raken­ta­mi­sesta, liiken­nein­ves­toin­tien rahoi­tuk­sesta, tuuli­voiman kompen­saa­tio­alueista ja silta­pa­ke­tista pääte­tään lisäta­lous­ar­viossa tai viimeis­tään syksyllä 2024 seuraavan vuoden talous­ar­viota laadit­taessa. Tärkeim­millä energia- ja saavu­tet­ta­vuus­hank­keilla käynnis­te­tään Itä-Suomessa erittäin merkit­tävät yksityiset inves­toinnit, jotka nostavat merkit­tä­västi Itä-Suomen alueta­loutta ja paran­tavat koko Suomen huoltovarmuutta.

Venäjä-yhteistyön loppu­misen myötä Itä-Suomen ja erityi­sesti Suomen itärajan alueiden asema on muuttunut pitkä­ai­kai­sesti.
Itä-Suomen elinvoiman sekä kokonais­tur­val­li­suuden vahvis­ta­mi­seksi tulee nimetä kaikista eduskun­ta­puo­lueista koostuva parla­men­taa­rinen ryhmä, joka turvaa pitkä­jän­teistä halli­tus­kausien yli jatkuvaa Itä-Suomen kehittämistä.

Itäisen Suomen visio­työn toimeen­pano edellyttää ratkai­suja energiaan ja saavutettavuuteen

Energia­rat­kaisut

Kanta­verkko yhden­ver­tai­sesti myös itäisim­pään Suomeen

Itäisin Suomi on jäänyt kokonaan Fingridin kanta­verkon 400 kV yhteyden ulkopuo­lelle. Nykyisen 110 kV verkon siirto­ka­pa­si­teetti ei mahdol­lista suuren mitta­kaavan sähköntuotanto- tai kulutus­hank­keiden liittä­mistä, joita maakun­tiin on suunnit­teilla. Hankkeiden etene­mi­seen on vaikut­tanut merkit­tä­västi muun muassa puolus­tus­voi­mien linjaukset ilmaval­vonnan tarpeista. Valtion tulee käynnistää valmis­telu, jolla turva­taan yhden­ver­tai­sesti kanta­verkon 400 kV yhteyden raken­ta­minen myös itäisim­pään Suomeen.

Vaiku­tukset: Suuren mitta­kaavan yritysten sähköntuotanto- ja kulutus­hank­keiden käynnis­ty­minen myös itäisim­mässä Suomessa.

Tuuli­voiman kompen­saa­tio­alueiden perustaminen

Puolus­tus­voi­mien linjaukset ilmaval­vonnan suhteen ovat käytän­nössä estäneet tuuli­voiman raken­ta­misen itäisim­mässä Suomessa. Samaan aikaan nämä alueet ovat kärsi­neet eniten hyökkäys­sodan vaiku­tuk­sista, kun energian­tuonti Venäjältä (mm. puu, hake) on päättynyt.

Selvi­tys­hen­kilö Arto Rädyn tuuli­voi­ma­sel­vi­tyksen pohjalta Suomeen tulisi perustaa kompen­saa­tio­alueita, joilla voitai­siin mahdol­listaa tuuli­voimaa ja korvata nykyiset tutka­jär­jes­telmät uusilla. Kompen­saa­tio­alueita voitai­siin ensim­mäi­sessä vaiheessa perustaa kaksi viitos­tien itäpuo­lelle: yksi Kainuun etelä­osien, Pohjois-Savon koillis­osan ja Pohjois-Karjalan pohjois­osan muodos­ta­malle alueelle, toinen Pohjois-Karjalan etelä­osien, Etelä-Savon itäosien ja Etelä-Karjalan pohjoi­so­sien muodos­ta­malle alueelle. Alueet tulee valita ja toteuttaa siten, että niiden raken­tu­minen ei estä maakun­ta­kaa­vojen muiden tuuli­voi­ma­loiden alueiden toteutumista.

Vaiku­tukset: Tuuli­voi­ma­hank­keiden käynnis­ty­minen itäisim­mässä Suomessa, merkit­tä­vien (1–2 miljardin euron) yrity­sin­ves­toin­tien käynnis­ty­minen, kansal­lisen huolto­var­muuden paraneminen

Saavu­tet­ta­vuuden parantaminen

Karjalan ja Savon ratojen välitys­kyvyn parantaminen

Itä-Suomi on jäänyt jälkeen saavu­tet­ta­vuuden kehit­tä­mi­sessä. Rataverkko on samaan aikaan rapis­tunut. Turval­li­suus­po­liit­tisen tilan­teen muutos on lisännyt tavara­lii­ken­nettä Karjalan ja Savon radoilla, erityi­sesti yksirai­teiset osuudet ovat suurissa haasteissa, kun välitys­kyky ei riitä. Yhteydet ovat elintär­keitä huolto­var­muu­delle, raaka­puu­kul­je­tuk­sille ja metsä­teol­li­suuden tuote­kul­je­tuk­sille. Henki­lö­lii­ken­teen näkökul­masta keskeistä on myös matka-aikojen lyhentäminen.

Kustan­nus­te­hok­kainta olisi kunnostaa nykyiset Karjalan ja Savon radat ja parantaa samalla välitys­kykyä esimer­kiksi ohitus­paik­koja lisää­mällä. Perus­kor­jauksen lisäksi järke­vintä olisi yhdistää kunnos­tuk­seen myös nopeu­den­nos­toon tähtäävät toimet.

Vaiku­tukset: Hanke parantaa Itä-Suomen saavu­tet­ta­vuutta erityi­sesti tavara- mutta myös henki­lö­lii­ken­teessä. Tavara­lii­ken­teen kustan­nus­te­hok­kuuden parane­minen, tavara­lii­ken­teen siirty­minen raiteille, henki­lö­lii­ken­teen matka-aikojen ja täsmäl­li­syyden paraneminen.

Kriit­tisten siltojen paketti elinkei­noe­lämän kulje­tusten ja huolto­var­muuden varmistamiseksi

Itä-Suomessa on monia kriit­tisiä maantie- ja rauta­tie­sil­toja, joiden heikko kunto uhkaa elinkei­noe­lämän kulje­tusten toimi­vuutta ja kansal­lista huolto­var­muutta. Mikäli kunnos­tuksia ei kiireh­ditä, voidaan pahim­mil­laan ajautua siltojen käyttö­kiel­toon. Tämä voi johtaa logis­ti­sesti erittäin kallii­siin toimen­pi­tei­siin ja aiheuttaa merkit­tävää haittaa elinkeinoelämälle.

Vaiku­tukset: estetään pahim­mil­laan yritysten logis­tiikan romah­ta­minen, turva­taan kansal­linen huoltovarmuus.

Nopeasti toteu­tet­ta­vien maantie­hank­keiden toteuttaminen

Itä-Suomen neuvot­te­lu­kunta on linjannut Itä-Suomen liiken­teen kärki­hank­keet. Näiden hankkeiden toteu­tuksen kiireh­ti­mi­sellä voitai­siin parantaa Itä-Suomen saavu­tet­ta­vuutta. Nopea tärkeim­pien maantie­hank­keiden käynnis­tä­minen helpot­taisi Itä-Suomen vaikeaa tilan­netta ja raken­ta­mi­salan ahdinkoa.

Vaiku­tukset: Saavu­tet­ta­vuuden paran­ta­minen, Itä-Suomen talous­ti­lan­teen ja raken­ta­mi­salan ahdingon helpottaminen

Laaja­kais­tayh­teyk­sien paran­ta­minen Itä-Suomessa

Operaat­torit ovat alkaneet ajaa alas 3G verkkoa. Operaat­to­reiden tarkoi­tuk­sena on panostaa uudem­piin verkko­tek­no­lo­gioihin. Samalla taajuuksia vapau­te­taan 4G- ja 5G-verkkojen käyttöön. Itäisillä raja-alueilla verkon raken­ta­minen 800 MHz (4G) ja 3,5 GHz (5G) ‑taajuusa­lueilla on kuitenkin Venäjän lähei­syyden vuoksi rajoi­tettua. Mobii­li­laa­ja­kaistaa koske­vien taajuusa­lue­ra­joi­tusten lisäksi verkot eivät myöskään toteudu markkinaehtoisesti.

Nopeat ja toimin­ta­varmat laaja­kais­tayh­teydet voidaan toteuttaa raken­ta­malla kattava valokui­tu­verkko. Valokui­tu­verkko takaa, paitsi toimivat tieto­lii­ken­neyh­teydet, myös puheli­nyh­teydet Whatsapp-puheluiden kautta tilan­teessa, jossa mobiilit yhteydet ovat itäisillä rajaseu­duilla 3G verkon alasajon seurauk­sena olennai­sesti heikentynyt.

Valokui­tu­verkon raken­ta­minen edellyttää julkista tukea alueilla, joille verkot eivät rakennu markki­naeh­toi­sesti. Itä-Suomen neuvot­te­lu­kunta pitää tärkeänä laaja­kais­ta­tu­kioh­jelman jatkamista.

Vaiku­tukset: Kattavat ja nopeat tieto­lii­ken­neyh­teydet kansa­lai­sille ja yrityksille.

Helsin­gissä 7.12.2023,

Pentti Mäkinen, maakun­ta­joh­taja, Etelä-Savo

Markus Hirvonen, maakun­ta­joh­taja, Pohjois-Karjala

Pentti Malinen, maakun­ta­joh­taja, Kainuu

Tytti Määttä, maakun­ta­joh­taja, Pohjois-Savo

Satu Sikanen, maakun­ta­joh­taja, Etelä-Karjala