Pohjois-Karjalan työlli­syy­destä piirret­tiin kokonais­kuva TE-uudistusta varten

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto on julkaissut materi­aa­li­pa­ketin, joka pitää sisäl­lään selvi­tyksen maakunnan työlli­syyden ja sen hoidon tämän­het­ki­sestä tilan­teesta sekä ehdotuksia tulevista toimenpiteistä.

Selvitys tehtiin syksyn aikana Pohjois-Karjalan työlli­syyden tilan­ne­kuva ‑hankkeessa projek­ti­pääl­likkö Lauri Havukaisen johdolla. Hankkeen aineisto koostuu tilas­toista, toteu­te­tuista ja vielä meneil­lään olevista työlli­syys­hank­keista, alueel­li­sista ohjel­mista ja suunni­tel­mista sekä hankkeen aikana tehdyistä temaat­ti­sista asiantuntijahaastatteluista.

Hankkeen tarkoi­tuk­sena oli saada kokonais­kuva maakunnan työlli­syys­ti­lan­teessa 1.1.2025 voimaan­tu­levaa TE-uudistusta varten. Pohjois-Karjalassa uudis­tusta on lähdetty raken­ta­maan mallilla, jossa maakun­taan syntyy yksi yhteinen työlli­syy­salue ja työlli­syys­pal­velut siirtyvät Joensuun kaupungin alaisuu­teen. Maakunta jaetaan neljään eri palve­lua­lu­ee­seen, jotka ovat Joensuun, Joensuun seudun, Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan palvelualueet.

Laskusuh­dan­teesta ja lakimuu­tok­sista johtuvan kunta­ta­louden heikke­ne­misen myötä tiede­tään jo nyt, että Pohjois-Karjalan työlli­syyttä tullaan hoita­maan pienem­millä talou­del­li­silla ja työvoi­ma­re­surs­seilla vuodesta 2025 alkaen. Yhteinen työlli­syy­salue nähdään kuitenkin myös mahdol­li­suu­tena, se voi olla maakuntaa yhdis­tävä ja elinvoimaa terveh­dyt­tävä voima.

- Hankkeen tuottamat tiedot tukevat osaltaan tulevai­suuden TE-palveluiden suunnit­telua, maakun­ta­liiton hyvinvointi- ja koulu­tus­asian­tun­tija Mari Nupponen sanoo.

Tulevissa toimenpide-ehdotuksissa on keski­tetty maakunnan haastei­siin, jotka ovat veto- ja pitovoima, työlli­syyden hoito ja pitkä­ai­kais­työt­tö­myys. Lisäksi mukana on myös ajatuksia siitä, missä asioissa maakunnan toimi­joiden on tärkeää tehdä vaiku­tus­työtä valta­kunnan tasolla.