Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030
Kuntien ilmastotoimenpiteillä on väliä
Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 ‑hankkeen tavoitteena on kehittää kuntien ilmasto‑, energia- ja kiertotalousosaamista ja vakiinnuttaa nämä osaksi kuntien päivittäistä työtä. Hankkeen kautta pyritään tukemaan maakunnan Hinku-tavoitteen, eli 80 % päästövähennystavoitteen saavuttamista edistämällä ilmastotyötä kunnissa ja yrityksissä.
Kuntien ilmastotoimenpiteillä on olennainen rooli vihreän siirtymän edistämisessä ja merkittävä vaikutus paikallisen kestävyyden kannalta. Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 ‑hanke vahvistaa Pohjois-Karjalan kuntien ilmastotyötä, integroimalla sen osaksi päivittäistä toimintaa ja samalla vahvistaen kuntien osaamista ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
Hanke on jaettu neljään toimenpiteeseen: ilmastotyön vakiinnuttaminen kunnissa, ilmastojohtaminen, kestävää kasvua kiertotaloudesta sekä vaikuttava ilmastoviestintä. Kunnille tarjotaan ilmastojohtamisen koulutuksia ja tukea ilmastosuunnitelman laatimiseen, kiertotaloustyön vakiinnuttamiseen sekä suunnitelmalliseen ilmastoviestintään.
Suunnitelmallista ja vaikuttavaa ilmastotyötä kunnissa
Kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat laativat ilmastosuunnitelmat hankkeen tuella. Suunnitelmat hyväksytään vuoden 2025 aikana. Hanke on lisäksi tukenut kuntien ilmastotyötä tuottamalla kolme opasta: Opas kunnan ilmastosuunnitelman laadintaan, Opas kuntien ilmastoviestintään ja Opas ilmastokestäviin hankintoihin. Näiden avulla kunnilla on käytettävissään selkeät välineet ilmastotoimien suunnitteluun ja viestintään.
Vuoden 2025 aikana hankkeessa perustetaan maakunnallinen Ilmastopolku-verkkosivu, joka kokoaa yhteen Pohjois-Karjalan ilmastotavoitteet, ilmastotoimenpiteet ja niiden seurannan kuntakohtaisesti ja maakunnan tasolla. Ilmastopolku julkaistaan syksyllä 2025.
Hankkeessa laadittu ilmastoviestinnän opas tarjoaa kunnille käytännön työkaluja ilmastoviestinnän suunnitteluun ja toteutukseen. Opas auttaa kunnan henkilöstöä tunnistamaan keskeisempiä ilmastoviestinnän sisältöjä ja toteuttamaan ilmastoviestintää käytännössä. Oppaaseen on sisällytetty viestinnän vuosikello ja suunnittelutaulukko. Vuosikello sisältää ilmastoaiheisia teemapäiviä perusopetukseen sekä listauksen erilaisista kouluille sopivista teemapäivistä.
Nuoret mukaan ilmastotyöhön
Nuorten ilmastotyön pilotti käynnistettiin yhteistyössä Kiteen ja Juuan nuorisovaltuustojen kanssa. Hankkeen puitteissa järjestettiin toimenpidetyöpajoja, joissa nuoret ideoivat kuntien ilmastosuunnitelmiin 1–2 konkreettista toimenpidettä. Hinku-työryhmiin nimettiin nuorisovaltuustojen edustajat, vahvistaen nuorten roolia ilmastotyössä. Keväällä 2025 järjestetään ilmastokasvatuksen oppitunnit, jotka suunnataan lukiolaisille, yläkoululaisille ja varhaiskasvatukseen. Nuorten ilmastokyselyyn saatiin 692 vastausta, joista 68 prosenttia nuorista piti tärkeänä, että heidän mielipiteitään kuunnellaan ilmastoasioista päätettäessä. Kiteellä ja Juuassa avattiin nuorten ilmastoaiheinen valokuvanäyttely, jossa nuoret esittävät arkeaan ja paikkakuntaansa ilmastonmuutoksen näkökulmasta.
Kestävästi kohti kiertotaloutta
Hankkeessa on myös valmistunut Swecon tekemä selvitys maakunnan entisten turvetuotantoalueiden kestävästä jälkikäytöstä. Selvityksessä on tarkasteltu alueiden tulevia käyttötarkoituksia, kuten metsitystä, maataloutta, ennallistamista, kosteikkoja ja aurinkovoiman tuotantoa. Kohteita tarkasteltiin 13 alueella, joiden yhteispinta-ala on 3 651 hehtaaria.
Osana hanketta perustettu Pohjois-Karjalan kiertotalouden yhteistyöverkosto vauhdittaa alueen kiertotaloustyötä ja edistää alueellista kiertotaloussiirtymää. Verkoston tavoitteena on edistää toimijoiden välistä yhteistyötä, toteuttaa alueellisia kiertotaloustavoitteita ja seurata Pohjois-Karjalan kiertotalouden tiekartan edistymistä.
Hankkeen toteutusaika on 1.1.2024–31.5.2026, ja kokonaisbudjetti on 550 161 euroa. Hankkeelle myönnetty tuki Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF) on 440 129 euroa.