Markku Ollikainen Itä-Suomen ilmas­to­kon­fe­rens­sissa: Vaikut­ta­vinta ilmas­to­työtä tehdään kunnissa

Suomen ilmas­to­pa­neelin puheen­joh­ta­jana tunne­tuksi tullut Markku Ollikainen harmit­telee, että Itä-Suomi on jäänyt maksajan asemaan ilmas­to­tal­koissa. Turval­li­suus­po­li­tiikka hidastaa alueen vihreän siirtymän edisty­mistä, joten haittoja tulisi voida lieventää ja kompen­soida.

Itä-Suomen ilmas­to­kon­fe­renssin avaus­pu­heen­vuo­rossa mentiin suoraan asiaan. Helsingin yliopiston ympäris­tö­eko­no­mian emeri­tus­pro­fes­sori ja tutki­mus­joh­taja sekä Suomen ilmas­to­pa­neelin ex-puheenjohtaja Markku Ollikainen kertasi, miksi ja miten ilmas­to­työtä tehdään.

- Ilmas­ton­muutos etenee ja ihmisten huoli ja hätä kasvavat. Sään ääri-ilmiöt lisään­tyvät eri puolilla maailmaa. Olisiko kukaan osannut ajatella kymmenen vuotta sitten, että Etelä-Italia aavikoituu?, Ollikainen pohjusti esitys­tään Joensuussa 15.2. pidetyssä konferenssissa.

Ilmas­ton­muutos etenee hitaasti, mutta Ollikaisen sanoin ”oven takana” on jo merkit­täviä uhkia, kuten Amazonin sademetsän tuhoa­misen vaiku­tukset. Sään ääri-ilmiöistä yksi esimerkki on tämän talven tulipa­lo­pak­kaset, polaa­ri­pyör­teen hajoa­misen takia karva­hattu palasi myös helsin­ki­läisten vaateparteen.

Mutta mikä neuvoksi?

- Hiilidioksidi- ja kasvi­huo­ne­pääs­töjä tulee vähentää. Toimen­pi­teitä on tehty jo paljon, mutta oikealla tiellä ei olla vielä­kään. Hyvä uutinen on se, että viime aikojen suuret inves­toinnit uusiu­tu­vaan energiaan laskevat hiili­diok­si­di­pääs­töjä vuoteen 2027 mennessä Kiinan päästöjen verran.

Ollikainen luottaa siihen, että markkinat toimivat niin, että puhdas tekno­logia on talou­del­li­ses­tikin se viisain vaihtoehto kaikilla elämä­na­loilla. Suomen vahvuuk­siksi hän nimeää tuuli­voiman ja vetyta­louden. Metsä­bio­massa säilyy kansal­li­sesti merkit­tä­vänä elinvoi­ma­te­ki­jänä, mutta tuote­pa­letti laajenee.

- Suomi etsii nyt kilpai­lu­kykyä puhtaasta energiasta, materi­aa­lien säästä­väi­sestä käytöstä ja digitalisaatiosta.

Oikeu­den­mu­kai­suus ei ole toteu­tunut Itä-Suomen kohdalla

Ollikainen totesi, että vaikut­ta­vinta ilmas­to­työtä tehdään kunnissa – jo 157 kunnalla on joko oma, seutu­kun­nal­linen tai maakun­nal­linen ilmas­to­ta­voite. Kunnille tulisikin antaa mahdol­li­suudet toteuttaa tärkeää työtään mm. rahoi­tuksen avulla.

- Kunnissa on huomattu, että vihreä siirtymä tuo myös osaamista ja elinvoimaa.

Kapuloina ilmas­to­rat­taissa ovat epäjoh­don­mu­kainen kansal­linen politiikka sekä hidas päätök­sen­teko. Ollikainen toteaa Itä-Suomen tilan­teen olevan selkeä osoitus siitä, että oikeu­den­mu­kai­suus ei ole toteu­tunut Suomen ilmas­to­po­li­tiikan valmistelussa.

- Itä-Suomi on jäänyt maksajan asemaan. On mietit­tävä, kuinka kansal­lisen turval­li­suuden nimissä aiheu­tettua haittaa vihreän siirtymän edisty­mi­selle voidaan lieventää ja kompensoida.

Ollikainen ei kuiten­kaan heitä kirves­tään kaivoon vaan uskoo, että ratkaisut ilmas­to­haas­teen taklaa­mi­seen löytyvät.

- En ole missään tapauk­sessa luopunut toivosta.

Lisätiedot: Ilmas­to­kes­tävä Pohjois-Karjala 2030 ‑hanke, projek­ti­pääl­likkö Eetu Ahlberg, p. 050 340 9009, [email protected]