Tiedotteet
Ilmastokysely: Kuntalaisilta vahva tuki ilmastotyölle Pohjois-Karjalassa
Heinäveden, Kontiolahden, Rääkkylän, Tohmajärven, Lieksan, Nurmeksen ja Kiteen asukkaille suunnatun ilmastokyselyn mukaan kuntien ilmastotyö koetaan tärkeäksi. Kunnilta odotetaan ratkaisuja erityisesti uusiutuvan energian edistämiseen, jätteiden käsittelyyn sekä luonnonsuojeluun ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton luotsaaman Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 ‑hankkeen ilmastokysely oli avoinna maalis-huhtikuussa ja siihen vastasi 359 asukasta hankkeessa mukana olevista kunnista. Kyselyn mukaan valtaosa asukkaista oli huolissaan ilmastonmuutoksen seurauksista. Kunnilta peräänkuulutettiin todellista tahtotilaa ja aktiivista otetta päästöjen vähentämiseen sekä ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siihen sopeutumiseen. Kuntien odotetaan toimivan ilmastotyön edelläkävijänä sekä esimerkkinä niin yrityksille kuin asukkaille.
Kunnilta toivotaan ratkaisuja erityisesti uusiutuvan energian edistämiseen, jätteiden käsittelyyn sekä luonnonsuojeluun. Toisaalta vastauksissa korostui myös maaseutumaisten kuntien erityispiirteiden sekä kuntien elinvoimaisuuden huomioiminen osana ilmastotyötä.
Tietoisuus kuntien ilmastotyöstä vähäistä
Vaikka hankekunnat ovat mukana Hinku-verkostossa ja sitoutuneet tavoittelemaan 80 %:n päästövähennystä, on kuntalaisten tietoisuus oman kuntansa ilmastotyöstä ja ‑tavoitteista vähäistä. Valtaosa vastaajista ei tiennyt, onko omalla kotikunnalla ilmastoon tai päästöihin liittyvää tavoitetta, ja vain 2 % vastaajista koki tuntevansa kuntansa ilmastotavoitteet hyvin.
Nuhteita sai erityisesti kuntien ilmastoviestintä, joka ei ole tavoittanut asukkaita. Kuntien ilmastoviestintään toivotaankin lisäpanostuksia. Kuntalaiset kaipaavat lisää viestintää erityisesti kunnan ja yritysten ilmastotoimista sekä ilmastotavoitteiden edistymisestä.
Asukkaat mukaan ilmastotyöhön
Valtaosa vastaajista näki, että asukkaiden näkemykset tulisi ottaa huomioon kunnan ilmastotyön suunnittelussa ja toteutuksessa. Asukkaat toivovat konkreettisia ilmastotekoja, jotka vaikuttavat heidän arkeensa. Esiin nousi esimerkiksi virkistysalueiden ja luonnon, kuten lähimetsien ja vesistöalueiden, säilyttäminen ja suojelu.
Panostuksia toivotaan myös jätehuollon kehittämiseen ja roskaantumisen estämiseen, ilmasto- ja luontokasvatuksen lisäämiseen sekä kestävän liikkumisen edistämiseen.
- Asukkaiden vastausten perusteella Pohjois-Karjalan kuntien ilmastotyössä olisi syytä kiinnittää erityistä huomiota viestintään ja osallistamiseen. Ilmastoviestintään kannattaa panostaa, koska se lisää tietoisuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksista, motivoi ihmisiä tekemään kestäviä valintoja ja luo pohjaa tehokkaammille ilmastotoimille. Tämä on meille selkeä kehityskohde ja aiomme kiinnittää tähän erityistä huomiota, projektipäällikkö Eetu Ahlberg summaa.
Ilmastokyselyn toteutti Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 ‑hanke. Kysely oli avoinna 18.3.–7.4.2024.
Lisätiedot: projektipäällikkö Eetu Ahlberg, p. 050 340 9009, [email protected]