Joensuun seudulla kasvu taittui laskuun, mutta uusia inves­toin­teja on luvassa

Useamman positii­visen vuoden jälkeen myös Joensuun seutu­kunnan yrityk­sien liike­vaihto kääntyi viime vuoden jälkim­mäi­sellä puolis­kolla laskuun, kun lukuja verra­taan edellisen vuoden vastaa­vaan ajankoh­taan. Heinä–joulukuun kokonais­lii­ke­vaihto jäi 3,7 miljar­diin euroon, jossa on kuitenkin 184 miljoonaa euroa kasvua verrat­tuna vuoden ensim­mäi­seen vuosi­puo­lis­koon. Toimia­loista muiden koneiden ja laitteiden valmistus ylsi 18,7 prosentin kasvuun, mikä oli myönteinen poikkeus liike­vaihdon kehityksen suhteen. Toimialan liike­vaihto kasvoi 43,7 miljoonaa euroa.

Myös vienti supistui Joensuun seutu­kun­nalla (-7,7 %) ollen kuitenkin merkit­tä­västi valta­kunnan tasoa (-15 %) vähäi­sempi. Outokum­mussa vienti vastaa­vasti kasvoi 15 prosenttia. Joensuun kaupungin osuus seutu­kunnan viennistä oli 61,1 %.

Kysynnän heiken­ty­minen, logis­tiset haasteet, osaavan työvoiman saata­vuus ja yleinen talou­del­linen epävar­muus ovat heiken­tä­neet alueen vientiy­ri­tyk­sien näkymiä. Toisaalta rahoit­ta­jien tutki­mukset ovat osoit­ta­neet kansain­vä­lis­ty­mis­pyr­ki­myk­sien vähen­ty­neen yrityk­sien talou­del­lisen liikku­ma­varan kaventuessa.

Raken­ta­mi­sessa vielä vuoden 2023 ensim­mäi­sellä puolis­kolla nähty kasvu taittui vuoden lopussa edellisen vuoden vastaa­vaan ajankoh­taan verrat­tuna laskuksi, vaikkakin suhteessa ensim­mäi­seen vuosi­puo­lis­koon raken­ta­misen volyymi nousi 82 miljoonaa euroa. Majoitus- ja ravit­se­mis­toi­minta puoles­taan kasvoi. Elintar­vi­ke­teol­li­suuden liike­vaihto kasvoi 2 % verrat­tuna vastaavan ajanjak­soon 2022. Odotukset ja panos­tukset elintar­vi­ke­teol­li­suuden osalta ovat edelleen maakun­nassa korkealla.

Työllisten määrä kääntyi laskuun lokakuusta alkaen, suurimmat henki­lös­tö­vä­hen­nykset nähtiin raken­ta­mi­sessa (-5,6 %) ja teolli­suu­dessa (-3,2 %). Osaavasta työvoi­masta on kuitenkin edelleen monilla toimia­loilla pula ja niin työpe­räisen maahan­muuton lisää­mi­selle kuin opiske­li­joiden alueelle jäämi­selle on edelleen suuri tarve.

Inflaa­tion hidas­tu­minen, odotukset korkojen taittu­mi­sesta laskuun ja erityiset odotetut panos­tukset Itä-Suomeen ovat olleet huulilla useissa keskus­te­luissa viime kuukausien aikana. Kiris­tynyt rahoi­tusil­masto on näkynyt lisään­ty­neinä konkurs­seina ja yrityk­sien maksuvaikeuksina.

Merkit­tävät puhtaan energian tuotan­toon liittyvät inves­toinnit etenevät, ja kanta­verkon vahvis­ta­minen on ollut vahvasti esillä. Määrä­tie­toi­selle vaikut­ta­mis­työlle on laajalti tarvetta. Inves­toin­tien houkut­te­le­mi­seksi alueelle tarvi­taan energian riittä­vyyden varmis­tavia inves­toin­ti­pää­töksiä. Yhteis­työn merkitys, niin maakunnan sisällä kuin sen ulkopuo­lella korostuu entisestään.

Tomi Haring
toimi­tus­joh­taja
Business Joensuu