Ukko Koli

Matkailun uusi aika

Maakunnan matkai­lussa on ollut monia vaikeita vuosia takana. Kaikki viime vuosien kriisit ovat kosket­ta­neet matkai­lualaa, joten sitkeyttä matkai­lu­yrit­tä­jillä totisesti löytyy. Viimeisen vuoden aikana monet pienet matkai­lu­yri­tykset ovat ilmoit­ta­neet erilai­sista talou­del­li­sista vaikeuk­sista, toimin­tansa päättä­mi­sestä tai siitä, että etsivät uutta yrittäjää. Erityi­sesti uutisia on kuultu ohjel­ma­pal­ve­lu­yri­tyk­sistä ja ravintoloista.

Samaan aikaan Pohjois-Karjalan osuus­kauppa on tehnyt merkit­täviä inves­toin­teja, jotka ovat tuoneet uutta virtaa muun muassa Kolille ja Bomballe. Läsnä­olo­ko­kouk­siakin on alettu pitää ja tämä näkyy erityi­sesti Joensuussa.

Luonto­mat­kailu nousi koronan myötä, mutta on nyt suosio selvästi tasaan­tunut. Ihmisillä ei ole nyt ostovoimaa, mikä näkyy kotimaan matkailussakin.

Visit Karelian jatkosta on nyt vihdoin päästy yhtei­sym­mär­ryk­seen ja toiminta jatkuu Business Joensuun siipien suojissa. Tämä antaa mahdol­li­suuden rakentaa uudel­leen yhteyksiä matkan­jär­jes­tä­jiin, Visit Finlan­diin ja Itä-Suomessa kansain­vä­listen matkai­li­joiden houkut­te­luun Lakeland-yhteistyössä.

Maakunnan liiken­neyh­teydet toimivat, sittenkin. Lento­lii­ken­teen jatkon varmis­tu­minen on matkai­lulle erinomainen asia. Pidempi näkymä luo turvaa matkailun kehit­tä­mi­selle. Paran­tuva lento­lii­ken­teen vuoro­tar­jonta mahdol­listaa entistä paremmin matkan pääkau­pun­ki­seu­dulta viikon­lopun viettoon Pohjois-Karjalaan. Junalii­ken­nekin on nyt norma­li­soi­tunut, kun ratatyöt eivät enää haittaa liikennettä.

Ajatel­laan laajemmin ja ponnis­te­taan vahvuuk­sien kautta

Pohjois-Karjalan matkai­lussa on nyt noustava paikal­lis­sar­jasta valta­kun­nal­li­sesti merkit­tä­väksi toimi­jaksi. Meillä on paljon kansain­vä­li­sesti kiinnos­tavaa: Koli, luonto ja ainut­laa­tuinen kulttuuri, kuten Valamon luostari. Järvi-Suomen eli Lakelandin vahvuudet liittyvät kesään, mökkei­lyyn ja sauno­mi­seen, mutta myös aidosti neljään vuoden­ai­kaan, viiley­teen ja puhtau­teen. Myös tapah­tu­mamme kiinnos­tavat. Suurten tapah­tu­mien, kuten ampuma­hiih­to­kil­pai­lujen ja Ilosaa­ri­rockin lisäksi meillä on monia muita tapah­tumia, jotka houkut­te­levat matkai­li­joita ja vapaa-ajan asukkaita

Katse onkin nostet­tava omista kengän­kär­jistä ylöspäin – matkai­lussa ei ole kyse vain omasta kunnasta tai maakun­nasta, vaan laajemmin siitä, miten ja miksi ihmiset tulevat Itä-Suomeen. Matkailu ei kasva julkis­ve­toi­sesti, vaan kasvu­ha­luisten ja eteen­päin halua­vien yrittä­jien toimesta. Jatkossa kotimaan matkailu ei riitä, vaan kasvua on saatava kansain­vä­li­sistä matkai­li­joista. Kaikki tämä tarvitsee inves­toin­teja ja yhdessä tekemistä.

Matkailun tulevai­suususkoa voidaan rakentaa monien vahvuuk­sien varaan. Olemme tänä vuonna yhdessä Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan kanssa Euroopan ruoka­pro­vinssi. Ampuma­hiihdon maail­mancup starttaa marras-joulukuussa Kontio­lah­delta. Kontio­lah­delle on myös tarkoitus saada MM-kisat tämän vuosi­kym­menen lopussa. Lakeland nousee Suomen kansain­vä­lisen matkailun helmeksi. Luonto­mat­kailu kiinnostaa, meillä se tarkoittaa vaellusta, maasto­hiihtoa, maasto­pyö­räilyä ja gravelia eli pyöräilyä hiekka­teillä. Pärnä­vaaran, Lykyn­lammen ja Kontio­lahden ampuma­hiih­to­kes­kuksen yhteis­työstä voisikin syntyä uusi helmi matkai­luumme. Joensuussa kongres­si­mat­kai­lulla on paljon mahdollisuuksia.

On tärkeää pohtia, mitkä ovat seuraavat matkailun kasvusy­säykset Kolilla sekä Bomballa ja samalla koko Pielisen alueella, Valamossa, Ilomant­sissa, Joensuun kaupun­ki­kes­kus­tassa, Joensuun seudulla sekä Saimaalla (ja siinä yhtey­dessä Keski-Karjalassa). Sauna­maa­ilmat ja seuraavan sukupolven mökki­ma­joitus voivat olla osa tätä kokonai­suutta. Eittä­mättä kehitys tarvitsee myös suoria kansain­vä­lisiä lentoja ja paljon paremmin tuotteis­tet­tuja palve­luja, tekemistä ja kokemista.

Jarno Turunen
yhteys­pääl­likkö
Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto