Yrityssektorin kokonaisliikevaihto laski 5,6 prosenttia Pohjois-Karjalassa
Pohjois-Karjalan yrityssektorin kokonaisliikevaihto laski 5,6 prosenttia vuoden 2023 loppupuoliskolla. Luku tiivistää hyvin ne haasteet, joiden kanssa viime aikoina on jouduttu elämään. Venäjän hyökkäyssodan monet vaikutukset näkyvät maakunnan yrityksissä, vaikka sinnittelyn ohessa on rakennettu myös uutta. Koko Suomen vaikeasta tilanteesta kertoo se, että koko maan tasolla liikevaihdon kehitys oli tällä kertaa heikompaa kuin Pohjois-Karjalassa.
Tilastokeskuksen tuoreiden suhdannetietojen mukaan Pohjois-Karjalan luvut olivat heikkoja monilla keskeisillä toimialoilla vuoden 2023 toisella puoliskolla. Muun muassa teollisuudessa 11,9 prosentin liikevaihdon lasku tarkoitti euroina yli 200 miljoonan loven syntymistä. Rakentamisessa liikevaihto laski 4,6 % ja laajassa muiden palveluiden toimialaryhmässä 1,5 %.
Kaikilla toimialoilla ei sentään menty alaspäin, yritysten liikevaihto kasvoi mm. metsätaloudessa ja puunkorjuussa (+4,6 %) ja kaivostoiminnassa (+4,5 %). Kasvualoja löytyi myös yksittäisiltä teollisuuden alatoimialoilta, vahvimpia liikevaihdon kasvuluvut olivat muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa.
Myönteistä oli sekin, että kokonaisliikevaihdon laskusta huolimatta henkilöstön määrä kasvoi (+1,5 %).
- Valopilkuista huolimatta kehitys oli kaiken kaikkiaan mollivoittoista. Sekin on muistettava, että inflaatiovauhti oli viime vuoden jälkipuoliskolla keskimäärin viiden prosentin tuntumassa eli reaalihintainen kehitys oli vielä nyt julkaistuja lukuja vaisumpaa, toteaa maakunta-asiamies Kimmo Niiranen.
Koko maan tasolla liikevaihdon kehitys oli tällä kertaa heikompaa kuin maakunnassa, liikevaihto laski 7,6 %.
- Vaikka ero koko maahan näin ollen aavistuksen supistui, se oli ehtinyt aiemmin kasvaa sen verran suureksi, että Pohjois-Karjala on nyt talouskehityksessä selvästi takamatkalla. Lisäksi kun tiedämme senkin, ettei Suomi ole viime vuosina pärjännyt kummoisesti suhteessa moniin muihin EU-maihin, kirittävää on paljon, Niiranen toteaa.
Myös seutukuntien sisällä eroja
Joensuun seutukunnassa liikevaihto laski 4,1 %, Keski-Karjalassa 10,9 % ja Pielisen Karjalassa 13,2 %. Joensuun seutukunnassa kehityksessä kuljettiin vastavirtaan erityisesti muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa, jossa liikevaihto kasvoi 18,7 %. Useimmilla toimialoilla kehitys oli negatiivista, joskaan varsinaisia isoja romahduksia ei nähty.
Keski-Karjalassa vain yksi tarkastelussa mukana oleva toimiala pääsi plussalle, sekin vain niukasti. Pielisen Karjalassa kasvualoja oli useampi, mutta puuteollisuus veti seutukunnan kokonaiskehitystä alaspäin.
Myös seutukuntien sisällä oli eroja. Esimerkiksi Nurmeksessa liikevaihto kasvoi 1,9 %, mutta Lieksassa kokonaisliikevaihdossa nähtiin peräti 22,0 % lasku. Pudotus tuli teollisuudesta ja voi monien muiden teollisuuden lukujen tavoin kertoa enemmän maailmanmarkkinahintojen vaihteluista kuin muutoksista tuotantomäärissä.
Vientituotoissa laskua 109 miljoonaa
Maakunnan vientiliikevaihto laski 13,3 %, mikä on euroissa lähes 109 miljoonaa. Laskusta noin puolet kertyi Joensuun seutukunnasta, toinen puolisko Pielisen Karjalasta.
- Puujalat horjuivat, mutta haasteista huolimatta metalliteollisuuden vienti kasvoi, Kimmo Niiranen sanoo.
Suomen talous ei ole vielä toipunut taantumasta, ja esimerkiksi Suomen Pankin ennusteen mukaan kasvu tulee keikkuen kuten kevät. Vuonna 2025 BKT kasvaa 1,7 %, mutta se hidastuu heti seuraavana vuonna.
Lisätiedot: maakunta-asiamies Kimmo Niiranen, p. 0400 529 479, [email protected], toimitusjohtaja Tomi Haring, Business Joensuu Oy (Joensuun seutu, Keski-Karjala), p. 0400 380 130, [email protected], toimitusjohtaja Heikki Rusanen, Lieksan Kehitys Oy LieKe, p. 040 480 4287, [email protected], toimitusjohtaja Minna Heikkinen, Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES, p. 050 599 4326, [email protected]