Pohjois-Karjalan väestön­ke­hi­tyksen näkymä muuttui myönteisemmäksi

Tilas­to­kes­kuksen 24.10 julkis­taman ennus­teen mukaan Pohjois-Karjalan väkiluku on 153 149 vuonna 2045. Maakunnan väkiluku laskisi näin ollen vuodesta 2023 (162 321) kaikkiaan 9 172 hengellä eli 5,7 prosenttia. Työssä­käyvän ikäluokan koko voi olla jopa nykyistä suurempi vuonna 2040.

- Vaikka väkiluku laskee, ennuste ei ole niin negatii­vinen kuin edellinen, kolme vuotta sitten tehty ennuste. Edellinen ennuste ulottui vuoteen 2040 ja siinä maakunnan väkiluvun ennus­tet­tiin olevan tuolloin noin 7 500 henkeä vähemmän kuin nyt tässä uudessa ennus­teessa, vertailee maakunta-asiamies Kimmo Niiranen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.

Kun tarkas­tel­laan ikäryh­mit­täistä kehitystä, parannus suhteessa edelli­seen ennus­tee­seen tulee käytän­nössä kokonaan työssä­käyvän ikäluokan (24–64-vuotiaat) ennus­te­tusta kehityk­sestä. Tämä ikäryhmä on uudessa ennus­teessa vuonna 2040 Pohjois-Karjalassa kaikkiaan 7 669 henkeä suurempi kuin edelli­sessä ennusteessa.

- Toteu­tues­saan ennuste tarkoit­taisi siis sitä, että työssä­käyvän ikäluokan koko olisi ennus­te­kauden lopulla jopa hieman suurempi kuin tällä hetkellä, Niiranen toteaa.

Ennus­te­jakson alkupuo­lella 24–64-vuotiaiden määrä aluksi laskee, mutta pienen notkah­duksen jälkeen se kääntyisi taas kasvuun. Työikäisten määrä ei muodos­tuisi sellai­seksi kehityksen rajoit­teeksi, mitä vielä muutama vuosi sitten ennus­tet­tiin. Väestö­ra­ken­teen ikään­ty­minen on kuitenkin edelleen huomat­tavan suuri haaste.

Vain tuhat lasta vuodessa

Synty­neiden määrä Pohjois-Karjalassa jää ennus­teessa viime vuosien alhai­selle tasolle eli noin 1 000 lapseen vuodessa. Kuolleiden määrä ylittää puoles­taan jokai­sena ennus­te­jakson vuotena selvästi 2 000 hengen rajan.

- Luonnol­linen väestön­muutos tulee näin olleen olemaan tarkas­te­lu­jakson jokai­sena vuotena yli 1 000 henkilön verran pakka­sella, Kimmo Niiranen sanoo.

Sotien jälkeen synty­neet suuret ikäluokat siirtyvät eniten vanhus­hoivaa tarvit­se­vien yli 85-vuotiaiden ikäryh­mään 2030-luvun alussa. Tämän ikäryhmän kasvu jatkuu Pohjois-Karjalassa aina 2040-luvulle asti. Vuoteen 2045 mennessä yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa yli kaksin­ker­tai­seksi nykyti­lan­tee­seen verrattuna.

Ennus­teen toteu­tu­minen riippuu maahanmuutosta

Ilman muutto­lii­kettä Pohjois-Karjalan kehitys­kuva olisi huomat­tavan erilainen. Luonnol­li­seen väestön­muu­tok­seen perus­tuvan omava­rai­sen­nus­teen mukaan alhainen synty­vyys ja synty­neiden määrän selvästi ylittävä kuollei­suus johtaisi kehityk­seen, jossa Pohjois-Karjalan väkiluku vääjää­mät­tö­mästi vähenisi ja olisi 136 231 vuonna 2045. Vuoden 2023 lopun tilan­tee­seen verrat­tuna vähen­nystä olisi yli 26 000 henkeä (-16,1 %).

- Tuoreen väestö­en­nus­teen toteu­tu­minen edellyttää siis muutto­voittoa, käytän­nössä maahan­muuton pysymistä korkealla tasolla. Ennus­teen mukaan saamme vuosina 2024–2045 muutto­voittoa vähim­mil­lään noin 650 henkeä ja enimmil­lään lähes 1 000 henkeä vuodessa. Jos maan sisäinen muutto­liike pysyy viime vuosien tapaan reilusti tappiol­li­sena, netto­maa­han­muuton on oltava vielä tuota suurempaa.

Maahan­muuton merkitys näkyy myös koko maan tasolla. Maan sisäinen muutto­liike summautuu nollaan eli valta­kunnan tason ennus­teessa muutto­voitto tarkoittaa netto­maa­han­muuttoa suhteessa muihin maihin. Netto­maa­han­muuton sisäl­tävä uusi ennuste antaa Suomen väkilu­vuksi vuodelle 2045 yli kuusi miljoonaa asukasta (6 090 802), mutta omava­rais­las­kelma vain 5 114 047 eli lähes miljoona asukasta vähemmän. Ennus­teen toteu­tu­minen edellyttää siis 40 000 hengen vuosit­taista nettomaahanmuuttoa.

Lisätie­toja