Liiken­ne­jär­jes­tel­mä­päivät: Saavu­tet­ta­vuus keskeistä yritysten kilpailukyvylle

Joensuun joukko­lii­kenne JOJO pokkasi Itä-Suomen liiken­ne­jär­jes­tel­mä­työn kehittämispalkinnon.

Joensuussa 19.–20. marras­kuuta järjes­tetty Itä-Suomen liiken­ne­jär­jes­tel­mä­päivät kokosi jälleen suuren joukon väkeä ajankoh­taisten liiken­ne­asioiden äärelle. Pohjois-Savon ELY-keskuksen (liikenne) ja Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton järjes­tä­mille päiville osallistui noin 120 liiken­teen ammat­ti­laista ja eri sidos­ryh­mien edustajia eri puolilta Itä-Suomea ja laajemmin Suomesta.

Tilai­suu­dessa jaettiin vuoden 2024 Itä-Suomen liiken­ne­jär­jes­tä­mis­työn kehit­tä­mis­pal­kinto Joensuun joukko­lii­ken­teelle (JOJO). Joensuussa on tehty pitkä­jän­teistä työtä joukko­lii­ken­teen kehit­tä­mi­seksi, mistä on osoituk­sena mm.  matkus­ta­ja­mää­rien saaminen hyvälle kasvu-uralle.

Päivien teemoja olivat Itäisen Suomen saavu­tet­ta­vuus keskiössä, henki­lö­auton rooli tulevai­suuden liiken­ne­jär­jes­tel­mässä, avaimet tehok­kai­siin ja kestä­viin kulje­tus­ket­juihin, liikku­mis­pal­velut alueel­lisen elinvoiman mahdol­lis­ta­jana sekä uusia tuulia matkaketjuihin.

Elinkei­noe­lämän keskus­liiton puheen­joh­taja Harri Broman ja metsä­teol­li­suutta edustanut Stora Enson puunhan­kinnan aluejoh­taja Heidi Hämäläinen muistut­tivat puheen­vuo­rois­saan saavu­tet­ta­vuuden ja logis­tiik­ka­kus­tan­nusten keskei­sestä merki­tyk­sestä yritysten kilpai­lu­ky­vylle sekä sijoit­tu­mista ja inves­toin­teja koske­ville päätöksille.

Kehityksen suunnasta ja maakunnan tilan­teen heikke­ne­mi­sestä suhteessa muihin aluei­siin oltiin huoles­tu­neita. Niinä harvoina myöntei­sinä asioina nähtiin Karjalan radan kunnostus 2‑raiteiseksi Imatralta etelään päin, mikä jatkossa parantaa radan välitys­kykyä ja Etelä-Karjalan metsä­teol­li­suuden toimintaedellytyksiä.

Korjaus­velan kasvu huolettaa

Kaisa Kuukas­järven katsauk­sessa Liikenne- ja viestin­tä­mi­nis­te­riön valmis­te­le­maan Liikenne 12 ‑suunni­tel­maan kävi ilmi, ettei liiken­nein­fran korjaus­velan kasvulle ei ole luvassa loppua kuluvalla hallituskaudella.

Kunnos­sa­pidon ja kehit­tä­misen vuotuiset määrä­rahat pysyt­te­levät viime vuosien noin kahden miljardin euron tasolla vuoteen 2029, mikä tarkoittaa sitä, että korjaus­velan kasvu ei taitu. Vaikeimmin tilanne heijastuu metsä­teol­li­suu­delle tärkeän alemman tieverkon kuntoon, sillä kunnos­sa­pi­to­rahat kohden­ne­taan pääväylille.

Komment­ti­pu­heen­vuo­ros­saan kansan­edus­taja Seppo Eskelinen (sd.) koros­tikin pian lausun­noille tulevan Liikenne 12- suunni­telman ja lähikuu­kausien merki­tystä: jos korjaus­velan kasvu halutaan pysäyttää, on kunnos­sa­pidon määrä­ra­hoja nostet­tava jo ennen vuotta 2029 ja vietävä nämä linjaukset valmis­teilla olevaan suunnitelmaan.

Vetyta­lous mullistaa niin henkilö- kuin tavaraliikenteen

Tutki­muksen puheen­vuo­rossa dosentti Jouni Juntunen Oulun yliopis­tosta allevii­vasi nopeasti etenevän tuuli- ja aurin­koe­ner­gian kasvun ja vetyta­louden mukanaan tuomia suuria muutoksia: sähkön ja vedyn nousu myös liiken­teen käyttö­voi­maksi muuttaa eri kulje­tus­muo­tojen välistä kilpai­lu­kykyä. Tämä voi parantaa entises­tään Pohjois­maiden teolli­suuden kilpai­lu­kykyä ja houkut­te­le­vuutta puhtaan siirtymän investointiympäristönä.

Vety- ja akkutek­no­lo­gian kehityksen mahdol­lis­tamat käyttö­voi­ma­muu­tokset voivat nopeasti mullistaa myös kotimaan lento­lii­ken­teen kustan­nus­las­kelmat ja ympäris­tö­vai­ku­tukset ja osoittaa siten suunni­tellut lento­kent­tien sulke­miset lyhyt­jän­tei­siksi päätöksiksi.

Maakun­tien puheen­vuo­roissa muistu­tet­tiin, ettei voimassa oleva tavoite maakun­ta­kes­kusten kolmen tunnin saavu­tet­ta­vuu­desta pääkau­pun­ki­seu­dulta ole toteu­tu­massa ilman lentoyhteyksiä.

Traficomin pohjois­mai­sena yhteis­työnä toteut­ta­missa kriisis­ke­naa­rioissa oli taasen selvi­tetty Itämeren sulke­misen vaiku­tuksia teolli­suuden ja kaupan kulje­tuk­siin, ja mallinnus paljasti puutteel­listen itä–länsisuuntaisten yhteyk­sien aiheut­tamat riskit kriisitilanteessa.

Liiken­ne­hank­keita saatava jatkossa myös itäiseen Suomeen

Seminaa­rissa hätkäytti erityi­sesti Väylä­vi­raston esitte­lemä graafi halli­tuksen liiken­nein­fra­hank­keiden sijoit­tu­mi­sesta. Kärjis­tet­tynä panokset ovat eteläisen Suomen henki­lö­lii­ken­teessä, maakun­tien vienti­teol­li­suuden tarpeet on unohdettu.

Pohjois-Karjalaan osoitettu 2,7 miljoonan euron rahoitus on todel­lakin otsik­konsa mukainen eli ”Itä-Suomen pienet tiehank­keet”, kun sen suhteuttaa halli­tus­oh­jelman 2,7 miljardin liiken­nein­fra­hank­keiden kokonaispottiin.

Turun tunnin junan kustan­nusarvio ei edes sisälly kokonai­suu­teen – se kuita­taan valtion tuottavan omaisuuden myynnillä.

Itäisen Suomen ja erityi­sesti Pohjois-Karjalan liiken­ne­hank­keiden suunnit­te­lu­val­mius on kuitenkin paran­tu­massa lähivuo­sina kovas­tikin, joten toiveissa on isojakin inves­toin­teja liiken­ne­jär­jes­telmän kehittämiseen.

Lisätie­toja