Ilmas­to­pääs­töjen vähen­nys­ta­voite askeleen verran lähempänä

Pohjois-Karjalassa kasvi­huo­ne­kaa­su­päästöt hieman matalam­malla tasolla kuin koko maassa vuonna 2023.

Suomen ympäris­tö­kes­kuksen (Syke) 3.12. julkis­ta­mien ennak­ko­tie­tojen mukaan Pohjois-Karjalan kasvi­huo­ne­kaa­su­päästöt laskivat vuonna 2023. Ilmas­to­pääs­töjä syntyi 5,9 hiili­diok­si­die­kvi­va­lent­ti­tonnia (t CO2-ekv) pohjois­kar­ja­laista kohden. Koko maan tasolla päästöjen keskiarvo oli hieman yli 6 tonnia asukasta kohden.

Vuonna 2022 maakunnan asukas­koh­taiset päästöt olivat 6,4 t CO2-ekv. Laskua tapahtui viime vuoden aikana 0,5 t CO2-ekv.

- Pohjois-Karjalan hiili­diok­si­di­pääs­töjä oli vähen­netty vuoden 2022 loppuun mennessä 40 prosenttia verrat­tuna vuoteen 2007, ja viime vuonna hyvä kehitys jatkui. Ennak­ko­tiedon mukaan viime vuonna vähennys oli kasvanut 43,6 prosent­tiin, kertoo metsä- ja ilmas­to­asian­tun­tija Sari Koivula Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta.

Pohjois-Karjala kuuluu Hiili­neut­raali maakunta ‑verkos­toon (Hinku), ja tavoit­teena on saavuttaa 80 prosentin päästö­vä­hen­nykset vuoteen 2030 mennessä, kun vertai­lu­vuo­tena käyte­tään vuotta 2007.

- Tämä tarkoittaa, että vuonna 2030 kokonais­pääs­töjen tulisi olla 337 t CO2-ekv. Tähän meillä on vielä matkaa 615 t CO2-ekv. Kaiken kaikkiaan ilmas­totyö etenee mieles­täni hyvin ja varmasti siinä vauhdissa, mitä nykyinen tekniikka ja osaaminen mahdol­lis­tavat. Uskon, että päästöjen vähen­nys­vauhti kiihtyy sitä mukaa kun tekniikka kehittyy ja osaaminen paranee, Koivula sanoo.

Yhdek­sän­toista maakunnan joukossa Pohjois-Karjala oli sijalla 10. Vähiten ilmas­to­pääs­töjä asukasta kohden syntyy Uudel­la­maalla (runsaat 3 t CO2-ekv) ja eniten Etelä-Pohjanmaalla (runsaat 10 t CO2-ekv).

Tiedot perus­tuvat kuntien käyttö­pe­rus­tei­siin päästöihin. Hiili­diok­si­die­kvi­va­lent­ti­tonni vastaa yhden hiili­diok­si­di­tonnin ilmastoa lämmit­tävää vaiku­tusta. Näin kasvi­huo­ne­kaasut voidaan laskea yhteen.

Erot melko suuria maakun­tien välillä

Suomen ympäris­tö­kes­kuksen mukaan maakun­tien kokonais­päästöt laskivat 5–15 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2023. Myös asukas­koh­taiset päästöt olivat laskusuun­nassa. Päästö­vä­hen­nyksiä vauhditti energia­sek­torin tuotannon puhdis­tu­minen ja erityi­sesti sähkön­tuo­tannon päästöjen vähentyminen.

- Erot maakun­tien päästö­vä­hen­nyk­sissä ovat melko suuria. Eroja selit­tävät muun muassa elinkei­no­ra­kenne, erityi­sesti maata­lous­val­tai­suus, maantie­teel­liset ominai­suudet kuten etäisyydet ja yhdys­kun­ta­ra­kenne sekä sääolo­suh­teiden ja kauko­lämmön polttoai­ne­käytön erot, Syke tiedottaa.

Koko maassa kuntien suurin päästöjen aiheut­taja on tielii­kenne (28,4 %). Toisena tulee lämmitys, kun siihen laske­taan sähkö­läm­mi­tyksen, kauko­lämmön, öljyläm­mi­tyksen ja muiden lämmi­tys­muo­tojen muodos­tama kokonai­suus (yht. 23 %). Kolman­neksi eniten päästöjä syntyy maata­lou­desta (21,8 %).

Pohjois-Karjalassa suurimmat päästö­läh­teet ovat perin­tei­sesti olleet tielii­kenne, maata­lous ja työko­neet. Sari Koivulan mukaan nämä ovat haastavia sekto­reita leikata päästöjä mm. pitkien välimat­kojen sekä maata­louden ja teolli­suuden tärkeyden takia.

- Kaikissa näissä on kuitenkin tapah­tunut vähen­nystä koko ajan. Energialla on näissä kaikissa suuri rooli eli vähäpääs­töi­sillä tai päästöt­tö­millä polttoai­ne­rat­kai­suilla saatai­siin paljon edisty­mistä aikaan, Koivula sanoo.

Suomen ympäris­tö­keskus julkaisee tiistaina 17.12. kuntien kulutus­pe­rus­teiset päästöt vuodelta 2019. Silloin saadaan tietoa siitä, miten päästöt jakau­tuvat kunnan sisällä kotita­louk­sien ja kuntaor­ga­ni­saa­tion välillä. Lopul­liset kansal­liset päästö­tiedot Syke julkistaa keväällä 2025.

Lisätie­toja