Ihmisiä ilmastohankkeen järjestämässä koulutuksessa.

Kuntien ilmas­to­työssä siirry­tään suunni­tel­mista tekoihin Pohjois-Karjalassa

Vuosi sitten käynnis­tynyt Ilmas­to­kes­tävä Pohjois-Karjala 2030 ‑hanke on tukenut kahdeksan pohjois­kar­ja­laisen kunnan ilmas­to­työtä sekä entisten turve­tuo­tan­toa­lueiden jälki­käyttöä ja ennallistamista.

- Kaikki hankkee­seen osallis­tuvat kunnat ovat jo laati­neet ilmas­to­suun­ni­tel­mansa hankkeen tuella ja odotet­ta­vissa on, että suunni­telmat saadaan hyväk­syttyä kuluvan vuoden alussa, kertoo projek­ti­pääl­likkö Eetu Ahlberg.

Ahlberg iloitsee, että kunnat ovat kirjan­neet ilmas­to­suun­ni­tel­miinsa konkreet­tisia asioita, jotka mahdol­lis­tavat asetet­tujen ilmas­to­ta­voit­teiden toteu­tu­misen. Hankkee­seen osallis­tuvat Kiteen, Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Heinä­veden, Juuan, Kontio­lahden, Rääkkylän ja Tohma­järven kunnat.

Hanke on tukenut kuntien ilmas­to­työtä tuotta­malla kolme opasta: Opas kunnan ilmas­to­suun­ni­telman laadin­taan, Opas kuntien ilmas­to­vies­tin­tään ja Opas ilmas­to­kes­tä­viin hankin­toihin. Näiden avulla kunnilla on käytet­tä­vis­sään selkeät välineet ilmas­to­toi­mien suunnit­te­luun ja viestintään.

Hankkeessa on myös valmis­tunut Swecon tekemä selvitys maakunnan entisten turve­tuo­tan­toa­lueiden kestä­västä jälki­käy­töstä. Selvi­tyk­sessä on tarkas­teltu alueiden tulevia käyttö­tar­koi­tuksia, kuten metsi­tystä, maata­loutta, ennal­lis­ta­mista, kosteik­koja ja aurin­ko­voiman tuotantoa. Kohteita tarkas­tel­tiin 13 alueella, joiden yhteispinta-ala on 3 651 hehtaaria.

- Selvitys tukee osaltaan ilmas­to­ta­voit­teiden saavut­ta­mista, Ahlberg toteaa.

Myös nuoret otetaan mukaan. Hanke on edistänyt nuorten ideoiden ja näkemyk­sien kuule­mista toimin­nal­li­silla työpa­joilla pilot­ti­kun­nissa Juuassa ja Kiteellä. Nuoret ovat myös esittä­neet ajatuk­siaan kuntien ilmas­to­suun­ni­tel­miin. Tammi­kuussa avautuu Maapallo pulassa ‑valoku­va­näyt­tely Kiteellä (15.1.) ja Juuassa (22.1.). Näyttely avaa nuorten näkemyksiä ilmas­to­muu­tok­sesta Pohjois-Karjalassa.

Luvassa koulu­tuksia ja työkalu edisty­misen seurantaan

Kuluvana vuonna hankkeessa keski­ty­tään entistä enemmän ilmas­to­työn strate­gi­seen kehit­tä­mi­seen. Kun kunnilla on hyväk­sytyt ilmas­to­suun­ni­telmat, niin seuraa­vaksi opetel­laan niiden viemistä käytäntöön.

- Tämän vuoksi järjes­tämme koulu­tuksia muun muassa hankin­noista, maankäy­töstä, ilmas­to­vies­tin­nästä, ilmasto- ja talous­joh­ta­mi­sesta sekä ilmas­to­bud­je­toin­nista, Eetu Ahlberg luettelee.

Erityi­sesti kärkenä ovat ilmas­to­bud­je­toinnin kehit­tä­minen ja ilmas­to­kes­tävät hankintakäytännöt.

- Kuntien ilmas­to­työn viesti­minen on entistä tärkeämpää, ja kehitäm­mekin ilmas­to­työn seuran­ta­työ­kalun, joka mahdol­listaa työn edisty­misen ja päästöjen kehityksen seuraa­misen myös asukkaille ja yrityksille.

Painopis­teenä on myös ilmas­totyö maata­lou­dessa ja yrityksissä.

- Maata­lous ja yritykset ovat keskeisiä toimi­joita. Niiden osallis­tu­minen mahdol­listaa merkit­täviä tuloksia ilmas­ton­muu­toksen hillin­nässä ja ilmas­ton­muu­tok­seen sopeu­tu­mi­sessa, Ahlberg kertoo.

Ilmas­to­kes­tävä Pohjois-Karjala 2030 ‑hankkeen toteu­tusaika on 1.1.2024–31.5.2026 ja kokonais­bud­jetti 550 161 euroa. Hankkeelle on myönnetty 440 129 euron tuki Oikeu­den­mu­kaisen siirtymän rahas­tosta (JTF).

Lisätie­toja