Kuntien ilmastotyössä siirrytään suunnitelmista tekoihin Pohjois-Karjalassa
Vuosi sitten käynnistynyt Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 ‑hanke on tukenut kahdeksan pohjoiskarjalaisen kunnan ilmastotyötä sekä entisten turvetuotantoalueiden jälkikäyttöä ja ennallistamista.
- Kaikki hankkeeseen osallistuvat kunnat ovat jo laatineet ilmastosuunnitelmansa hankkeen tuella ja odotettavissa on, että suunnitelmat saadaan hyväksyttyä kuluvan vuoden alussa, kertoo projektipäällikkö Eetu Ahlberg.
Ahlberg iloitsee, että kunnat ovat kirjanneet ilmastosuunnitelmiinsa konkreettisia asioita, jotka mahdollistavat asetettujen ilmastotavoitteiden toteutumisen. Hankkeeseen osallistuvat Kiteen, Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Heinäveden, Juuan, Kontiolahden, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnat.
Hanke on tukenut kuntien ilmastotyötä tuottamalla kolme opasta: Opas kunnan ilmastosuunnitelman laadintaan, Opas kuntien ilmastoviestintään ja Opas ilmastokestäviin hankintoihin. Näiden avulla kunnilla on käytettävissään selkeät välineet ilmastotoimien suunnitteluun ja viestintään.
Hankkeessa on myös valmistunut Swecon tekemä selvitys maakunnan entisten turvetuotantoalueiden kestävästä jälkikäytöstä. Selvityksessä on tarkasteltu alueiden tulevia käyttötarkoituksia, kuten metsitystä, maataloutta, ennallistamista, kosteikkoja ja aurinkovoiman tuotantoa. Kohteita tarkasteltiin 13 alueella, joiden yhteispinta-ala on 3 651 hehtaaria.
- Selvitys tukee osaltaan ilmastotavoitteiden saavuttamista, Ahlberg toteaa.
Myös nuoret otetaan mukaan. Hanke on edistänyt nuorten ideoiden ja näkemyksien kuulemista toiminnallisilla työpajoilla pilottikunnissa Juuassa ja Kiteellä. Nuoret ovat myös esittäneet ajatuksiaan kuntien ilmastosuunnitelmiin. Tammikuussa avautuu Maapallo pulassa ‑valokuvanäyttely Kiteellä (15.1.) ja Juuassa (22.1.). Näyttely avaa nuorten näkemyksiä ilmastomuutoksesta Pohjois-Karjalassa.
Luvassa koulutuksia ja työkalu edistymisen seurantaan
Kuluvana vuonna hankkeessa keskitytään entistä enemmän ilmastotyön strategiseen kehittämiseen. Kun kunnilla on hyväksytyt ilmastosuunnitelmat, niin seuraavaksi opetellaan niiden viemistä käytäntöön.
- Tämän vuoksi järjestämme koulutuksia muun muassa hankinnoista, maankäytöstä, ilmastoviestinnästä, ilmasto- ja talousjohtamisesta sekä ilmastobudjetoinnista, Eetu Ahlberg luettelee.
Erityisesti kärkenä ovat ilmastobudjetoinnin kehittäminen ja ilmastokestävät hankintakäytännöt.
- Kuntien ilmastotyön viestiminen on entistä tärkeämpää, ja kehitämmekin ilmastotyön seurantatyökalun, joka mahdollistaa työn edistymisen ja päästöjen kehityksen seuraamisen myös asukkaille ja yrityksille.
Painopisteenä on myös ilmastotyö maataloudessa ja yrityksissä.
- Maatalous ja yritykset ovat keskeisiä toimijoita. Niiden osallistuminen mahdollistaa merkittäviä tuloksia ilmastonmuutoksen hillinnässä ja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa, Ahlberg kertoo.
Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030 ‑hankkeen toteutusaika on 1.1.2024–31.5.2026 ja kokonaisbudjetti 550 161 euroa. Hankkeelle on myönnetty 440 129 euron tuki Oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta (JTF).