Kannanotto: Valtio ei köyhdy, vaan rikastuu panostamalla maakuntalentoihin
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto edellyttää lentoasemaverkon säilyttämistä nykyisellään ja koko maan kolmen tunnin saavutettavuuden säilyttämistä vireillä olevassa Liikenne 12 ‑suunnitelman päivityksessä. Puoliväliriihessä on myös jatkettava lentoliikenteen ostoja Joensuuhun. Lentoyhteys Helsingistä Joensuuhun on elintärkeä maakunnan kansainväliselle elinkeinoelämälle ja matkailulle.
Lentoasemayhtiö Finavia esittää kuitenkin tuoreimmassa lentoliikenteen trendiraportissaan, että valtio lopettaisi ostopalveluliikenteen maakuntakentille. Finavia olisi valmis myös karsimaan lentoasemaverkostoaan ja korvaamaan yhteyksiä matkaketjujärjestelyin. Joensuusta ainut toimiva vaihtoehtoinen matkaketju on raideliikenne, jossa matka-ajan radikaali nopeuttaminen ei ole mahdollista lähivuosina investointien pitkien toteutusaikojen takia. Esimerkiksi mahdollisen lentoradan toteuttaminen vie nopeimmillaan noin kymmenen vuotta.
Joensuu kuuluu koronapandemian seurauksena ostopalveluliikenteen piiriin joutuneisiin lentoasemiin, ja tällä hetkellä lennoista vastaa Finnair. Joensuun kenttä on myös vilkkain nykyisistä ostopalvelukentistä ja matkustajamäärät kasvoivat edelleen vuonna 2024.
Kyse ei ole vain lentoyhteydestä, vaan alueiden elinkeinoelämän mahdollisuuksista tehdä kansainvälistä kauppaa ja ylipäätään koko Suomen yhteyksistä maailmalle. Kolmelletoista lentoasemalle tehdyn selvityksen mukaan lentoliikenteen synnyttämistä talousvaikutuksista yli 98 prosenttia kohdistuu lentoliikennealan ulkopuoliseen yritystoimintaan ja alueelle tulevat hyödyt ovat työpaikkoina, verotuloina sekä yritysten kasvuna ja investointeina aivan toista luokkaa ostopalveluliikenteen kustannuksiin verrattuna – vientituloissa puhutaan vuosittain sadoista miljoonista, kustannuksissa yksittäisistä miljoonista.
Orpon hallitusohjelmassa on linjattu lentoasemaverkon säilyttäminen nykyisellään. Pääministeri Orpo on myös luvannut Joensuun lentoyhteyksien jatkumisen. Onkin käsittämätöntä, että Finavia valtionyhtiönä voi jatkuvilla ulostuloillaan luoda turhaa epävarmuutta lentoyhteyksien jatkumiseen ja alueiden kehitysedellytyksiin. Miten kauan poliittisesti valtionyhtiöiden annetaan jatkaa tällaista alueiden alasajoon ja hallitusohjelman vastaista toimintaa?
Suomalaisten omistaman Finavian on huolehdittava koko maan saavutettavuudesta. Keskustelussa unohtuu, että Finavia teki valtavat noin miljardin euron investoinnit Helsinki-Vantaan lentoasemalle suorien Aasian lentojen toivossa. Nyt maakunnat aiotaan laittaa näiden yli-investointien maksumieheksi.
Itäisen Suomen nousu edellyttää sekä yritysten kasvumahdollisuuksien turvaamista että panostuksia kansainväliseen matkailuun. Molempien edellytyksenä on hyvä saavutettavuus ja toimivat lentoyhteydet. Lakeland-alueella on koko Suomen matkailun kannalta merkittävä kasvumahdollisuus, joka edellyttää kattavaa lentoasemaverkostoa ja toimivia yhteyksiä. Pohjois-Karjalassa on myös tehty mittavia matkailuinvestointeja mm. Kolilla ja Bomballa.
Pohjois-Karjalan tavoitteena on koko ajan ollut pitkällä aikavälillä markkinaehtoisen lentoliikenteen palauttaminen ja siihen maakunnassa on hyvät edellytykset mm. suurten kansainvälisten yritysten ja yliopiston ansiosta. Tässä tarvitaan tiivistä yhteistyötä lentoyhtiöiden kanssa, jotta palvelutaso saadaan vastaamaan elinkeinoelämän ja matkailun tarpeita.
Maakuntalentojen tärkein funktio ei ole maan sisällä liikkuminen, vaan maakuntien yritysten ja osaajien pääsy nopeasti maailmalle ja takaisin.
Lisätietoja
