Energian saata­vuus ja energia­köy­hyys huolena Euroo­passa – Pohjois-Karjala mukana vihreää siirtymää vahdit­ta­vassa EU-hankkeessa

Energia-asiantuntijoita seitse­mästä eri Euroopan maasta kokoontui Joensuuhun hakemaan ratkai­suja Ukrainan sodan kärjis­tä­mään energia­mur­rok­seen. Valtiot ovat alkaneet vahvistaa energiao­ma­va­rai­suutta ja etsiä vaihtoeh­toja fossii­li­sille tuonti­polt­toai­neille, mikä vauhdittaa myös EU:n ilmas­to­ta­voit­teiden toteutumista.

Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto on pääkump­pani kansain­vä­li­sessä EXPRESS-hankkeessa, jonka tavoit­teena on kasvattaa hankkee­seen osallis­tu­vien alueiden energiao­ma­va­rai­suutta ja uusiu­tuvan energian osuutta energian tuotan­nossa. Samalla pyritään etsimään ratkai­suja energia­köy­hyy­teen, mikä tarkoittaa sitä, että kotita­loudet joutuvat käyttä­mään suhteet­toman suuren osan tulois­taan energialaskuihin.

Hanke­kump­panit tulevat Irlan­nista, Ranskasta, Italiasta, Puolasta, Unkarista, Romaniasta ja Kroatiasta. Hankkeen rahoitus tulee Interreg Europe ‑ohjel­masta kokonais­bud­jetin ollessa lähes 1,9 miljoonaa euroa.

Maalis­kuussa käynnis­ty­neen hankkeen ensim­mäinen opinto­vie­railu kohdistui Pohjois-Karjalaan, vieraat viettivät maakun­nassa tiiviit kaksi päivää juhan­nuksen jälkeen. He pääsivät tutus­tu­maan Karelia ammat­ti­kor­kea­koulun pilot­ti­hank­kei­siin, Savon Voiman IIksen­vaaran voima­lai­toksen vireillä oleviin energiain­ves­toin­teihin, poltto­puu­kaup­paan, Enon energia osuus­kunnan hakevoi­ma­lai­tok­seen Kolilla ja Luonnon­va­ra­kes­kuksen tutkimushankkeisiin.

Projek­ti­pääl­likkö Timo Tahva­naisen mukaan osallis­tu­ja­maiden välillä on suuria eroja uusiu­tuvan energian osuudessa. EU:n keskiarvo on vajaat 20 prosenttia ja sen alle jäävät Irlanti, Puola, Ranska ja Unkari. Suomen uusiu­tu­vien osuus on joukon priimuk­sena runsaat 40 prosenttia, ja Pohjois-Karjalassa on menty jo yli 70 prosentin.

- Paikal­liset energia­läh­teet kattoivat meillä kaksi kolman­nesta kulutuk­sesta vuonna 2020 ja yli puolet maakun­nassa käyte­tystä energiasta tulee puusta, Tahva­nainen kertoo.

Kun hankkeen tavoit­teena on jakaa osaamista ja hyviä käytän­töjä, niin muille hanke­maille Pohjois-Karjala voi toimia esimerk­kinä monipuo­li­sesta ja tehok­kaasta bioener­gian tuotan­nosta. Pohjois-Karjalassa on tehty myös mielen­kiin­toisia avauksia vahdik­kaasti kehit­ty­vällä vetyta­louden saralla.

- Mahdol­li­suuksia lisätä paikal­listen uusiu­tu­vien energia­läh­teiden osuutta perataan kaikilla EXPRESS-partnerialueilla. Lämpö­pump­pujen ja aurin­ko­sähkön merkitys tunnis­te­taan, mutta niiden yleis­ty­mistä hidas­tavat korkeana pidetyt inves­toin­ti­kus­tan­nukset ja osin tiedon puute. Energian säästön ja hukka­läm­pöjen ohella riittää hyödyn­tä­mät­tömiä mahdol­li­suuksia myös erilai­sissa maa- ja metsä­ta­louden biomas­soissa sekä kierrä­tys­ja­keissa, Tahva­nainen summaa vierailun aikana käytyjä keskusteluja.

Yhteinen piirre EXPRESS-kumppanialueiden energia­sek­to­rille on riippu­vuus fossii­li­sesta tuontie­ner­giasta ja erityi­sesti venäläi­sestä maakaa­susta. Esimer­kiksi Parii­sissa on tavoit­teena valjastaa 20 prosenttia kattopinta-alasta aurin­ko­sähkön tuotan­toon vuoteen 2050 mennessä.

Karelia ammat­ti­kor­kea­koulun Kim Blomqvistin vieraille esitte­lemä EU:n uusi Energiayhteisö-direktiivi tarjoaa tähän uusia mahdol­li­suuksia: jatkossa aurin­ko­pa­neelit voidaan sijoittaa sinne missä ne parhaiten tuottavat ja tuotettu energia käyttää omasäh­könä laajem­massa käyttä­jäyh­tei­sössä. Tämän odote­taan kannus­tavan nykyistä suurem­piin aurin­ko­säh­köin­ves­toin­teihin, koska inves­toija saa merkit­tävän verohyödyn. Joensuussa on jo käynnis­tetty poikkeus­lu­valla kokeilu, jossa energiayh­tei­sö­mallia hyödyn­ne­tään Opiskelija-asunnot Joensuun Ellin asuintaloissa.